Rekrytointiprosessin kehityskeinot : Case Smile Henkilöstöpalvelut Oyj
Ahlqvist, Heidi; Manninen, Katri (2018)
Ahlqvist, Heidi
Manninen, Katri
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111417144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111417144
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Smile Henkilöstöpalvelut Oyj:n Seinäjoen toimipiste. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia epäkohtia rekrytointiprosessissa on havaittavissa tällä hetkellä ja luoda kehitysehdotuksia niiden pohjalta. Opinnäytetyön toteuttamiseksi hankittiin teoriatietoa ja toteutettiin kyselytutkimus toimeksiantajayrityksen Etelä-Pohjanmaan alueen työntekijöille, joilla oli toteutunutta työaikaa maaliskuun 2018 jälkeen. Teoriatietoa hankittiin rekrytointiprosessista ja henkilöstöpalvelualasta. Aiheesta ei ollut tehty aiempia tutkimuksia toimeksiantajayrityksessä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään rekrytointiprosessia ja henkilöstöpalvelualaa. Teoriaosuudessa selvitetään oikeaoppisen rekrytointiprosessin kulkua tarkastelemalla, millaisia vaiheita siihen kuuluu ja miten ne toteutetaan oikealla tavalla. Henkilöstöpalvelualaa käsittelevässä osuudessa perehdytään siihen, millainen henkilöstöpalvelualan tilanne on Suomessa ja mitä vuokratyö on. Lisäksi mietitään, millaisia etuja ja ongelmia siinä on havaittavissa. Aiheita tarkastellaan alan asiantuntijoiden tuottaman kirjallisuuden ja ajankohtaisten artikkelien kautta.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Koska opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää rekrytointiprosessin epäkohtia ja luoda kehitysehdotuksia niiden pohjalta, tutkittiin toimeksiantajayritykseen työllistyneiden henkilöiden näkökantaa. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä rekrytointiprosessin tämänhetkisestä toimivuudesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka sisälsi avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä.
Opinnäytetyön tutkimuksessa havaittiin ongelmia yrityksen sisäisessä tiedonkulussa ja ulkoisessa tiedottamisessa. Työntekijöiden toimintatavoissa havaittiin eroavaisuuksia, jotka näkyivät epäjohdonmukaisuutena yrityksen toiminnassa. Huomattiin, että hakulomaketta olisi syytä yksilöidä haettua työtehtävää vastaavaksi ja syy CV:n liittämiseen hakulomakkeen yhteyteen tulisi ilmoittaa. Myös haastattelijan tiedot avoimesta työpaikasta koettiin usein puutteelliseksi. Myönteisimpinä asioina nähtiin henkilökunnan ystävällisyys ja palvelualttius.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään rekrytointiprosessia ja henkilöstöpalvelualaa. Teoriaosuudessa selvitetään oikeaoppisen rekrytointiprosessin kulkua tarkastelemalla, millaisia vaiheita siihen kuuluu ja miten ne toteutetaan oikealla tavalla. Henkilöstöpalvelualaa käsittelevässä osuudessa perehdytään siihen, millainen henkilöstöpalvelualan tilanne on Suomessa ja mitä vuokratyö on. Lisäksi mietitään, millaisia etuja ja ongelmia siinä on havaittavissa. Aiheita tarkastellaan alan asiantuntijoiden tuottaman kirjallisuuden ja ajankohtaisten artikkelien kautta.
Opinnäytetyön empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Koska opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää rekrytointiprosessin epäkohtia ja luoda kehitysehdotuksia niiden pohjalta, tutkittiin toimeksiantajayritykseen työllistyneiden henkilöiden näkökantaa. Heiltä tiedusteltiin näkemyksiä rekrytointiprosessin tämänhetkisestä toimivuudesta ja mahdollisista kehityskohteista. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka sisälsi avoimia kysymyksiä ja monivalintakysymyksiä.
Opinnäytetyön tutkimuksessa havaittiin ongelmia yrityksen sisäisessä tiedonkulussa ja ulkoisessa tiedottamisessa. Työntekijöiden toimintatavoissa havaittiin eroavaisuuksia, jotka näkyivät epäjohdonmukaisuutena yrityksen toiminnassa. Huomattiin, että hakulomaketta olisi syytä yksilöidä haettua työtehtävää vastaavaksi ja syy CV:n liittämiseen hakulomakkeen yhteyteen tulisi ilmoittaa. Myös haastattelijan tiedot avoimesta työpaikasta koettiin usein puutteelliseksi. Myönteisimpinä asioina nähtiin henkilökunnan ystävällisyys ja palvelualttius.