Muistisairaan kehitysvammaisen arjen tukeminen
Valta, Wilhelmiina; Latvakangas, Sami (2018)
Valta, Wilhelmiina
Latvakangas, Sami
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111617277
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111617277
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää muistisairaan kehitysvammaisen arjen tukemisen keinoja. Opinnäytetyö oli pääasiassa kehittämistyö, joka toteutettiin oppaan muodossa. Oppaaseen tarvittava aineisto kerättiin haastatteluista ja olemassa olevasta teoriasta. Opas tehtiin yhteistyössä TOM -hankkeen kanssa. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista Grounded -teoriaa, jossa luodaan uutta tietoa vanhan perusteella. Haastattelut toteutettiin avoimina keskusteluina painottaen tutkimuskysymyksiä. Työn tutkimusongelmina olivat seuraavat kysymykset: Miten tuetaan muistisairasta kehitysvammaista arjessa ja miten mahdollistaa muistisairaalle kehitysvammaiselle asiakkaalle mielekäs arki?
Haastatteluja toteutettiin 14, joista neljä oli asiantuntijahaastatteluja ja kymmenen kohderyhmä haastatteluja. Kohderyhmähaastatteluista nousseet teemat muodostivat pohjan oppaassa käsiteltäviin aiheisiin ja asiantuntijahaastatteluista saatiin teemoihin liittyvää tietoa, jota voitiin yhdistää jo olemassa olevaan teoriatietoon.
Kehitysvammaisten muistisairaudet ovat yleistymässä, sillä eliniän odote heidän kohdallaan kasvaa kehittyneen lääketieteen ja hoitotyön ansiosta. Kehitysvammaisten eläessä pitempään vanhuuden tuomat muutokset yleistyvät, näistä suurimpana muistisairaudet. Kehitysvammaisten muistisairaudet ovat varsin uusi hoitotyön alue, minkä takia sen diagnosointiin ei ole kehitysvammaisille sopivaa muistitestiä, eikä yleistä teoriatietoa. Tämän opinnäytetyön aihe on siis ajankohtainen.
Opinnäytetyötä tehdessä kävi selvästi ilmi, että muistisairaille kehitysvammaisille soveltuvien arjen tukemisen keinojen kehittäminen on tärkeää. Haastatteluista kävi ilmi, että kyseisiä arjen tukemisen keinoja on olemassa niin sanottuna hiljaisena tietona. Tietoa ei ole kuitenkaan sovellettu teoriatiedoksi, mikä vaikeuttaa sen jakamista ammattihenkilöille ja asianomaisille. Opinnäytetyö pyrkii luomaan pohjaa uudelle teoriatiedolle oppaan muodossa. Muistisairaan kehitysvammaisen arjen tukemisessa voidaan hyödyntää samankaltaisia keinoja, kuin ei muistisairaan kehitysvammaisen tukemiseen. Hyviä tukemisen keinoja ovat esimerkiksi kuvalliset ohjeet, kalenteri ja rutiinit. Jokaisen käytettävän keinon tulee perustua muistisairaan itsenäisen toiminnan tukemiseen, eikä siihen, miten tehdä asiat sairastuneen puolesta.
Haastatteluja toteutettiin 14, joista neljä oli asiantuntijahaastatteluja ja kymmenen kohderyhmä haastatteluja. Kohderyhmähaastatteluista nousseet teemat muodostivat pohjan oppaassa käsiteltäviin aiheisiin ja asiantuntijahaastatteluista saatiin teemoihin liittyvää tietoa, jota voitiin yhdistää jo olemassa olevaan teoriatietoon.
Kehitysvammaisten muistisairaudet ovat yleistymässä, sillä eliniän odote heidän kohdallaan kasvaa kehittyneen lääketieteen ja hoitotyön ansiosta. Kehitysvammaisten eläessä pitempään vanhuuden tuomat muutokset yleistyvät, näistä suurimpana muistisairaudet. Kehitysvammaisten muistisairaudet ovat varsin uusi hoitotyön alue, minkä takia sen diagnosointiin ei ole kehitysvammaisille sopivaa muistitestiä, eikä yleistä teoriatietoa. Tämän opinnäytetyön aihe on siis ajankohtainen.
Opinnäytetyötä tehdessä kävi selvästi ilmi, että muistisairaille kehitysvammaisille soveltuvien arjen tukemisen keinojen kehittäminen on tärkeää. Haastatteluista kävi ilmi, että kyseisiä arjen tukemisen keinoja on olemassa niin sanottuna hiljaisena tietona. Tietoa ei ole kuitenkaan sovellettu teoriatiedoksi, mikä vaikeuttaa sen jakamista ammattihenkilöille ja asianomaisille. Opinnäytetyö pyrkii luomaan pohjaa uudelle teoriatiedolle oppaan muodossa. Muistisairaan kehitysvammaisen arjen tukemisessa voidaan hyödyntää samankaltaisia keinoja, kuin ei muistisairaan kehitysvammaisen tukemiseen. Hyviä tukemisen keinoja ovat esimerkiksi kuvalliset ohjeet, kalenteri ja rutiinit. Jokaisen käytettävän keinon tulee perustua muistisairaan itsenäisen toiminnan tukemiseen, eikä siihen, miten tehdä asiat sairastuneen puolesta.