Kryptovaluutat ja AML-lainsäädäntö
Siekkinen, Sini (2018)
Siekkinen, Sini
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917509
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni rahanpesua ja sen estämistä uusien teknologioiden ja erityisesti kryptovaluuttojen yleistymisen myötä. Sivusin yleisimpiä kryptovaluuttoja ja keskityin bitcoiniin, sillä se on parhaiten tunnettu lohkoketjuun perustuva kryptovaluutta. Tavoitteenani oli tehdä läpileikkaus nykytilanteesta ja tutkia, helpottavatko kryptovaluutat rahanpesun ja terrorismin rahoittamista.
Teoriaosuudessa kuvailen blockchain- eli lohkoketjuteknologiaa, sen toimintaperiaatetta ja sovelluksia sekä bitcoinin historiaa ja nykytilannetta. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että rikollisuus ja jopa hybridisodankäynti linkittyy vahvasti bitcoiniin. Kerron Suomen rahanpesulainsäädännöstä edeten kansainvälisiin standardeihin, jotka vaikuttavat lakeihin kansallisella tasolla. Käsittelen myös uutta rahapesudirektiiviä, joka ulottuu jatkossa tarkemmin kryptovaluutta-alustoihin ja palveluntarjoajiin.
Toteutin työn tapaustutkimuksena ja käytin menetelmänä kirjallisuuskatsausta. Tapaustutkimuksen kohteena oli Danske Bankin hiljattain paljastunut rahanpesuskandaali ja siitä julkaistu riippumattoman tanskalaisen asianajotoimiston laatima raportti. Dansken Virossa sijaitsevan sivuliikkeen kautta virtasi miljardeja venäläistä alkuperää olevaa rahaa, ja epäillään, että osaa rahoista on kierrätetty pankissa ainoastaan rahanpesutarkoituksessa. Nostin esiin erityisesti riskienhallinnan kannalta puutteellisia tekijöitä.
Tutkimuksestani kävi ilmi, että Danske Bankin Viron yksikköön liittyi sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä. Sisäiset riskit liittyivät esimerkiksi puutteisiin valvonnassa ja asiakkaan tuntemisessa. Ulkoiset riskit puolestaan geopoliittisiin tekijöihin, kuten Viron ja Venäjän välisiin suhteisiin. Työssäni selvisi myös, että monet yritykset, joita asiakkaan tuntemisvelvollisuus koskee, eivät ole riittävän perillä kehittyvistä teknologioista ja niihin liittyvistä uusista liiketoimintamalleista. Viranomaisten ja yritysten tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kryptovaluuttojen palveluntarjoajien kanssa voidakseen ymmärtää ja säännellä näiden toimintaa paremmin.
Toteutin työn syksyllä 2018.
Teoriaosuudessa kuvailen blockchain- eli lohkoketjuteknologiaa, sen toimintaperiaatetta ja sovelluksia sekä bitcoinin historiaa ja nykytilannetta. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että rikollisuus ja jopa hybridisodankäynti linkittyy vahvasti bitcoiniin. Kerron Suomen rahanpesulainsäädännöstä edeten kansainvälisiin standardeihin, jotka vaikuttavat lakeihin kansallisella tasolla. Käsittelen myös uutta rahapesudirektiiviä, joka ulottuu jatkossa tarkemmin kryptovaluutta-alustoihin ja palveluntarjoajiin.
Toteutin työn tapaustutkimuksena ja käytin menetelmänä kirjallisuuskatsausta. Tapaustutkimuksen kohteena oli Danske Bankin hiljattain paljastunut rahanpesuskandaali ja siitä julkaistu riippumattoman tanskalaisen asianajotoimiston laatima raportti. Dansken Virossa sijaitsevan sivuliikkeen kautta virtasi miljardeja venäläistä alkuperää olevaa rahaa, ja epäillään, että osaa rahoista on kierrätetty pankissa ainoastaan rahanpesutarkoituksessa. Nostin esiin erityisesti riskienhallinnan kannalta puutteellisia tekijöitä.
Tutkimuksestani kävi ilmi, että Danske Bankin Viron yksikköön liittyi sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä. Sisäiset riskit liittyivät esimerkiksi puutteisiin valvonnassa ja asiakkaan tuntemisessa. Ulkoiset riskit puolestaan geopoliittisiin tekijöihin, kuten Viron ja Venäjän välisiin suhteisiin. Työssäni selvisi myös, että monet yritykset, joita asiakkaan tuntemisvelvollisuus koskee, eivät ole riittävän perillä kehittyvistä teknologioista ja niihin liittyvistä uusista liiketoimintamalleista. Viranomaisten ja yritysten tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä kryptovaluuttojen palveluntarjoajien kanssa voidakseen ymmärtää ja säännellä näiden toimintaa paremmin.
Toteutin työn syksyllä 2018.