Varjoa minusta - mielen liikkeistä liikekieleksi : Teksti koreografisen prosessin lähtökohtana
Palomäki, Matilda (2010)
Palomäki, Matilda
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810831
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052810831
Tiivistelmä
Opinnäytetyöprojektissa tutkitaan tekstin käyttöä koreografian lähtökohtana. Työ koos-tuu tanssiesityksestä, prosessia käsittelevästä raportista, ja sähköisestä portfoliosta, josta voi seurata työn tuloksia. Tekijä tutkii teoksessaan, voiko koreografiaa tehdä pelkän tekstin pohjalta. Kirjoituksessa käsitellään prosessin kuvauksen lisäksi liikkeen kehitte-lyä, tanssinotaatiota, ohjaajan roolia ja metodin toimivuutta.
Teos lähti liikkeelle valmiin koreografian ylöskirjaamisesta syksyllä 2008. Koreografi antoi valmiin tanssikirjoituksensa kahdelle tanssijalle, jotka eivät olleet nähneet kirjoi-tusta koskevaa sooloa. Tanssijat tekivät tanssisommitelmat yksin ilman ohjausta tekstin ohjeiden perusteella. Tulkinnoista koottiin tanssiteos, joka esitettiin Kuopiossa keväällä 2010. Olennaista oli havainnoida, miten tämä luomisentapa toimii, tuleeko tanssiin si-sältöä ja miten liike muuttuu. Tekijä käsittelee tutkimuskysymyksiään havainnoimalla prosessia ja perehtymällä aihetta tukevaan kirjallisuuteen.
Prosessi avarsi koreografin ajatusmaailmaa ja osoitti, että teksti on kiinnostava työväli-ne tanssin luomiselle. Koreografian eteenpäinvieminen ilman elävää mallia antoi tanssi-joille tilaa löytää oman tapansa liikkua. Kun antaa tanssijoitten tulkita tanssia sanallisten liikekoodien kautta, koreografille tutusta liikkeestä voi muodostua uuden näköistä. Tanssia ikään kuin kierrätetään – vanhasta luodaan uutta. Liikkeen sanallistaminen on kuitenkin hyvin haastavaa ja liikkeen sisällöstä voi tulla köyhempää kuin vapaasti työs-tetyssä liikkeessä. Sisällön syntyminen tekstin kautta ei ole kuitenkaan mahdotonta. Tekstin käyttö on siis hyvä lähtökohta, mutta koreografian teosta tulee rikkaampaa, kun koreografille ei aseteta liian tarkkoja rajoja. Tämä opinnäytetyö tuo esille kyseisen me-todin hyötyjä ja haittoja.
Teos lähti liikkeelle valmiin koreografian ylöskirjaamisesta syksyllä 2008. Koreografi antoi valmiin tanssikirjoituksensa kahdelle tanssijalle, jotka eivät olleet nähneet kirjoi-tusta koskevaa sooloa. Tanssijat tekivät tanssisommitelmat yksin ilman ohjausta tekstin ohjeiden perusteella. Tulkinnoista koottiin tanssiteos, joka esitettiin Kuopiossa keväällä 2010. Olennaista oli havainnoida, miten tämä luomisentapa toimii, tuleeko tanssiin si-sältöä ja miten liike muuttuu. Tekijä käsittelee tutkimuskysymyksiään havainnoimalla prosessia ja perehtymällä aihetta tukevaan kirjallisuuteen.
Prosessi avarsi koreografin ajatusmaailmaa ja osoitti, että teksti on kiinnostava työväli-ne tanssin luomiselle. Koreografian eteenpäinvieminen ilman elävää mallia antoi tanssi-joille tilaa löytää oman tapansa liikkua. Kun antaa tanssijoitten tulkita tanssia sanallisten liikekoodien kautta, koreografille tutusta liikkeestä voi muodostua uuden näköistä. Tanssia ikään kuin kierrätetään – vanhasta luodaan uutta. Liikkeen sanallistaminen on kuitenkin hyvin haastavaa ja liikkeen sisällöstä voi tulla köyhempää kuin vapaasti työs-tetyssä liikkeessä. Sisällön syntyminen tekstin kautta ei ole kuitenkaan mahdotonta. Tekstin käyttö on siis hyvä lähtökohta, mutta koreografian teosta tulee rikkaampaa, kun koreografille ei aseteta liian tarkkoja rajoja. Tämä opinnäytetyö tuo esille kyseisen me-todin hyötyjä ja haittoja.