Ulkoilun vaikutus Alzheimerin tautia sairastavan henkilön muistiin
Rautanen, Noora; Uusi-Kämppä, Miranda (2018)
Rautanen, Noora
Uusi-Kämppä, Miranda
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, minkälaisia vaikutuksia voidaan saada aikaan säännöllisellä ja intensiivisellä ulkoilulla Alzheimerin tautia sairastavan henkilön muistiin kuukauden aikana. Opinnäytetyön tutkimusongelmina oli selvittää, miten ulkoilu vaikutti Alzheimeria sairastavan henkilön muistiin ja käyttäytymiseen sekä miten Mini-mental state examination (MMSE) -tulos muuttui neljän viikon aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa ulkoilun mahdollisista vaikutuksista Alzheimerin tautia sairastavan henkilön muistiin. Opinnäytetyöaihe suunniteltiin yhteistyökumppanin Koskikotikeskuksen kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kahden 89–90-vuotiaan keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavan henkilön kanssa ulkoiltiin kolmesti viikossa neljän viikon ajan. Ulkoilukerta kesti noin 30 minuuttia. Maanantaisin henkilöille tehtiin MMSE-testi ennen ulkoilua ja perjantaisin ulkoilun jälkeen. Opinnäytetyössä tutkittiin ja analysoitiin heidän MMSE-testin pistemäärien muutosta jakson aikana kuvaten tulokset omina pylväsdiagrammeinaan. Lisäksi havainnoitiin heidän käyttäytymistään ulkoiltaessa ja ulkoilun jälkeen.
Tutkimuksessa ilmeni, että kummankin henkilön kohdalla MMSE-tulokset vaihtelivat jakson aikana useamman pisteen verran. Kummankin henkilön MMSE-tulos parani ensimmäisen ja viimeisen testauskerran välillä: henkilö 1:llä 29 % ja henkilö 2:lla 18 %. Hoitajat olivat kirjanneet ärtyisyyttä kummankin henkilön osalta muutaman ulkoilukerran jälkeen. Lomakkeen loppuarviointiin hoitajat olivat tiivistäneet henkilöiden pitäneen ulkoilusta, eivätkä uskoneet ärtyisyyden johtuneen ulkoilusta vaan etenevästä Alzheimerin taudista. Useimmiten henkilöt näyttivät nauttivan ulkoilusta ja muistelivat kaupungin paikkoja sekä rakennuksia.
Lyhytkestoisessa tutkimuksessa MMSE-testin pistemäärissä tapahtui positiivinen muutos, mikä mahdollisesti johtui ulkoilun positiivisista vaikutuksista. Ärtyisyys saattoi johtua stressaavasta ja ruuhkaisesta ympäristöstä. Testituloksiin ja käyttäytymiseen vaikuttivat todennäköisesti etenevä Alzheimerin tauti sekä muut yleistä terveydentilaa laskevat tekijät kuten esimerkiksi virtsaumpi.
Jatkotutkimuksien kannalta olisi mielenkiintoista tietää, olisiko kaupunkiympäristöä luonnonmukaisemmalla sekä rauhallisemmalla alueella enemmän vaikutusta muistiin ja käyttäytymiseen Alzheimerin tautia sairastavalla henkilöllä. Lisäksi jatkotutkimuksissa voisi hyödyntää verrokkiryhmää sekä tehdä tutkimuksen isommalla otannalla ja pidemmällä aikajaksolla kuin tässä tutkimuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa kahden 89–90-vuotiaan keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavan henkilön kanssa ulkoiltiin kolmesti viikossa neljän viikon ajan. Ulkoilukerta kesti noin 30 minuuttia. Maanantaisin henkilöille tehtiin MMSE-testi ennen ulkoilua ja perjantaisin ulkoilun jälkeen. Opinnäytetyössä tutkittiin ja analysoitiin heidän MMSE-testin pistemäärien muutosta jakson aikana kuvaten tulokset omina pylväsdiagrammeinaan. Lisäksi havainnoitiin heidän käyttäytymistään ulkoiltaessa ja ulkoilun jälkeen.
Tutkimuksessa ilmeni, että kummankin henkilön kohdalla MMSE-tulokset vaihtelivat jakson aikana useamman pisteen verran. Kummankin henkilön MMSE-tulos parani ensimmäisen ja viimeisen testauskerran välillä: henkilö 1:llä 29 % ja henkilö 2:lla 18 %. Hoitajat olivat kirjanneet ärtyisyyttä kummankin henkilön osalta muutaman ulkoilukerran jälkeen. Lomakkeen loppuarviointiin hoitajat olivat tiivistäneet henkilöiden pitäneen ulkoilusta, eivätkä uskoneet ärtyisyyden johtuneen ulkoilusta vaan etenevästä Alzheimerin taudista. Useimmiten henkilöt näyttivät nauttivan ulkoilusta ja muistelivat kaupungin paikkoja sekä rakennuksia.
Lyhytkestoisessa tutkimuksessa MMSE-testin pistemäärissä tapahtui positiivinen muutos, mikä mahdollisesti johtui ulkoilun positiivisista vaikutuksista. Ärtyisyys saattoi johtua stressaavasta ja ruuhkaisesta ympäristöstä. Testituloksiin ja käyttäytymiseen vaikuttivat todennäköisesti etenevä Alzheimerin tauti sekä muut yleistä terveydentilaa laskevat tekijät kuten esimerkiksi virtsaumpi.
Jatkotutkimuksien kannalta olisi mielenkiintoista tietää, olisiko kaupunkiympäristöä luonnonmukaisemmalla sekä rauhallisemmalla alueella enemmän vaikutusta muistiin ja käyttäytymiseen Alzheimerin tautia sairastavalla henkilöllä. Lisäksi jatkotutkimuksissa voisi hyödyntää verrokkiryhmää sekä tehdä tutkimuksen isommalla otannalla ja pidemmällä aikajaksolla kuin tässä tutkimuksessa.