Lapsen surun kohtaaminen päiväkodissa
Miekka, Jasmin; Pohjavaara, Anniina (2018)
Miekka, Jasmin
Pohjavaara, Anniina
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017585
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä varhaiskasvattajien tietoutta lapsen surusta ja sen eri ilmenemismuodoista. Tarkoituksena oli selvittää, miten suru näkyy lapsessa sekä millä tavalla sureva lapsi käsittelee menetystään. Lisäksi haluttiin selvittää, millaiset valmiudet varhaiskasvattajilla on tukea surevaa lasta ja perhettä, sekä kuinka päiväkodin ja kodin yhteistyö toimii tällaisessa tilanteessa. Tutkijat kokivat aiheen tärkeäksi, sillä lapsen suru voi jäädä usein vähälle huomiolle aikuisten vähäisen tiedon vuoksi. Tämä opinnäytetyö toimii ennen kaikkea kattavana tietopakettina varhaiskasvattajille.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään lapsen surua, ja se sisältää myös tietoa päiväkoti-ikäisen lapsen kuolemanymmärryksestä ja lapsen surureaktioista. Osuudessa käsitellään myös sitä, miten sureva lapsi kohdataan ja millaiset valmiudet varhaiskasvattajilla on tukea lasta. Teoriaosuuden loppupuolella käsitellään surusta selviytymistä, traumatyötä, surutyötä, vertaistukea ja sururyhmiä sekä ammattiapua. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin eräässä vaasalaisessa päiväkodissa.
Tämän opinnäytetyön tulokset osoittavat, että suru näkyy lapsessa monella eri tapaa, esimerkiksi vihaisuutena, pelkona, itsehillinnän puutteena, neutraalina suhtautumisena sekä jäljelle jääneestä läheisestä huolehtimisena. Tulokset kertovat, että lapsen suru näkyy leikissä ja lapsi käsittelee kuolemaa leikin avulla. Tuloksista käy ilmi, että varhaiskasvattajat kokivat yhteistyön perheen kanssa tärkeäksi ja toivovat avointa sekä lämmintä vuorovaikutusta lapsen omaisten kanssa. Varhaiskasvattajat kokivat pääosin, että heillä on hyvät kyvyt auttaa lasta surutyössä. Vastaajat kokivat silti, että kyseisiä tilanteita ei ole ikinä helppo kohdata. Surevan lapsen tukemisessa hyviksi ominaisuuksiksi koettiin empaattisuus, sosiaaliset taidot, tilannetaju sekä aikaisempi kokemus. Surevaa lasta tuetaan lukemalla aiheeseen liittyviä satukirjoja, keskustelemalla, sylissä pitämällä ja halauksilla, leikin avulla sekä olemalla yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään lapsen surua, ja se sisältää myös tietoa päiväkoti-ikäisen lapsen kuolemanymmärryksestä ja lapsen surureaktioista. Osuudessa käsitellään myös sitä, miten sureva lapsi kohdataan ja millaiset valmiudet varhaiskasvattajilla on tukea lasta. Teoriaosuuden loppupuolella käsitellään surusta selviytymistä, traumatyötä, surutyötä, vertaistukea ja sururyhmiä sekä ammattiapua. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin eräässä vaasalaisessa päiväkodissa.
Tämän opinnäytetyön tulokset osoittavat, että suru näkyy lapsessa monella eri tapaa, esimerkiksi vihaisuutena, pelkona, itsehillinnän puutteena, neutraalina suhtautumisena sekä jäljelle jääneestä läheisestä huolehtimisena. Tulokset kertovat, että lapsen suru näkyy leikissä ja lapsi käsittelee kuolemaa leikin avulla. Tuloksista käy ilmi, että varhaiskasvattajat kokivat yhteistyön perheen kanssa tärkeäksi ja toivovat avointa sekä lämmintä vuorovaikutusta lapsen omaisten kanssa. Varhaiskasvattajat kokivat pääosin, että heillä on hyvät kyvyt auttaa lasta surutyössä. Vastaajat kokivat silti, että kyseisiä tilanteita ei ole ikinä helppo kohdata. Surevan lapsen tukemisessa hyviksi ominaisuuksiksi koettiin empaattisuus, sosiaaliset taidot, tilannetaju sekä aikaisempi kokemus. Surevaa lasta tuetaan lukemalla aiheeseen liittyviä satukirjoja, keskustelemalla, sylissä pitämällä ja halauksilla, leikin avulla sekä olemalla yhteistyössä muiden tahojen kanssa.