New Public Managementin vaikutus työnohjauksiin
Jonsson, Kari (2018)
Jonsson, Kari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117653
Tiivistelmä
Perinteisesti työnohjaajat pyrkivät tarkastelemaan yhdessä ohjattavan kanssa työn perustehtävää. Työnohjaajat ammentavat työhönsä vaikutteita mm. käyttäytymistieteistä, erilaisista terapiasuun-tauksista, yksilöpsykologiasta, ryhmädynamiikasta, johtamisopeista ja oppimiskäsityksistä. Ilman selkeää teoriapohjaa työnohjaaminen jää helposti päämäärättömäksi jutusteluksi ja hapuiluksi. Julkisen sektorin työnohjattavissa on tunnistettavissa kuormittuneisuutta, jota yllämainituilla lähestymistavoilla pääsee vain osin hahmottamaan. Siksi työnohjaajalle on mielestäni merkityksellistä hahmot-taa myös laajempia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja jopa globaaleja taustalla vaikuttavia pohjavirtauksia.
Tämän opinnäytetyön tilaaja on työnohjauspalveluja tarjoava Työyhteisövalmennus K.Jonsson Oy, jolle on merkityksellistä tunnistaa New Public Managementin (NPM) eli uuden julkishallinnon johtamisopin kaikkialle levinnyt vaikutus. Julkisen sektorin johtajia ja henkilöstöä työnohjatessa, olisi hyvä tunnistaa ja ymmärtää mitä NPM tarkoittaa ja miten se vaikutta julkisen sektorin toimintaan.
Tämän opinnäytetyön tavoite on luoda tietopaketti NPM:sta erilaisista tutkimus-ja tietolähteistä sekä haastattelujen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena on saadun tiedon pohjalta ymmärtää NPM:n vaikutuksia julkisen sektorin työhön, jotka heijastuvat työnohjauksiin. Tämän opinnäytetyö pyrkii pureutumaan NPM:iin, kuvaamalla sen taustoja, historiaa ja sen mahdollista tulevaisuutta sekä NPM:n ilmenemismuotoja julkisen sektorin organisaatioiden työnohjauksissa. Opinnäytetyön lähestymistapaa voisi luonnehtia laadulliseksi tutkimukseksi esimerkiksi haastatteluiden osalta ja taistelevaksi tutkimukseksi, jossa osallistutaan työnohjauksien kautta asiakkaan arkeen ja joka korostaa tutkijan omien havaintojen sekä kokemuksien merkitystä.
NPM ammentaa toimintatapoja ja arvoja uusliberalismista, julkisen valinnan teoriasta ja managerialismista. Julkisen valinnan teoria näkee ihmisen omaa etuaan maksimoivana oliona. Uusliberalismi ajattelee ihminen kykenevän toteuttamaan omia tavoitteitaan vain täysin vapaassa kilpailuympäristössä, jossa julkinen valta on kutistettu minimiin. NPM käytännössä tarkoittaa liike-elämän arvojen ja toimintatapojen siirtämistä julkisen sektorin johtamiseen ja toimintaan. Tällöin keskiössä ovat taloudellisuus, tehokkuus, keskusjohtoisuus, jatkuva kehittyminen ja muutosten välttämättömyys ja nopeus, näennäismarkkinat, kilpailutukset, yksityistämiset ja vapaat markkinat. Opinnäytetyö osoittaa, että NPM 30-40 vuotta vanhana ilmiönä ole mihinkään hävinnyt, vaan sitä edelleen toteutetaan julkisella sektorille erilaisina kehittämis- ja tehostamishankkeina. Samaan aikaan NPM on havaintojeni mukaan varsin heikosti tunnettu ja niukalle julkiselle keskustelulle jäänyt ilmiö (Christensen, Lægreid 2007, Ylivaska 2015, Lahtinen 2014 ja Li Andersson 2018). Tämän vuoksi on hyvä saattaa NPM seurausvaikutuksineen laajempaan keskusteluun julkisella sektorilla, työnohjaajien keskuudessa ja työnohjaajien koulutuksissa.
Opinnäytetyö on antanut tilaajalle ja kirjoittajalle tietopaketin NPM:sta ja mahdollistaa työnohjauksissa havaittavien ilmiöiden peilaamisen ja ymmärtämisen myös osana laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Tämän opinnäytetyön tilaaja on työnohjauspalveluja tarjoava Työyhteisövalmennus K.Jonsson Oy, jolle on merkityksellistä tunnistaa New Public Managementin (NPM) eli uuden julkishallinnon johtamisopin kaikkialle levinnyt vaikutus. Julkisen sektorin johtajia ja henkilöstöä työnohjatessa, olisi hyvä tunnistaa ja ymmärtää mitä NPM tarkoittaa ja miten se vaikutta julkisen sektorin toimintaan.
Tämän opinnäytetyön tavoite on luoda tietopaketti NPM:sta erilaisista tutkimus-ja tietolähteistä sekä haastattelujen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena on saadun tiedon pohjalta ymmärtää NPM:n vaikutuksia julkisen sektorin työhön, jotka heijastuvat työnohjauksiin. Tämän opinnäytetyö pyrkii pureutumaan NPM:iin, kuvaamalla sen taustoja, historiaa ja sen mahdollista tulevaisuutta sekä NPM:n ilmenemismuotoja julkisen sektorin organisaatioiden työnohjauksissa. Opinnäytetyön lähestymistapaa voisi luonnehtia laadulliseksi tutkimukseksi esimerkiksi haastatteluiden osalta ja taistelevaksi tutkimukseksi, jossa osallistutaan työnohjauksien kautta asiakkaan arkeen ja joka korostaa tutkijan omien havaintojen sekä kokemuksien merkitystä.
NPM ammentaa toimintatapoja ja arvoja uusliberalismista, julkisen valinnan teoriasta ja managerialismista. Julkisen valinnan teoria näkee ihmisen omaa etuaan maksimoivana oliona. Uusliberalismi ajattelee ihminen kykenevän toteuttamaan omia tavoitteitaan vain täysin vapaassa kilpailuympäristössä, jossa julkinen valta on kutistettu minimiin. NPM käytännössä tarkoittaa liike-elämän arvojen ja toimintatapojen siirtämistä julkisen sektorin johtamiseen ja toimintaan. Tällöin keskiössä ovat taloudellisuus, tehokkuus, keskusjohtoisuus, jatkuva kehittyminen ja muutosten välttämättömyys ja nopeus, näennäismarkkinat, kilpailutukset, yksityistämiset ja vapaat markkinat. Opinnäytetyö osoittaa, että NPM 30-40 vuotta vanhana ilmiönä ole mihinkään hävinnyt, vaan sitä edelleen toteutetaan julkisella sektorille erilaisina kehittämis- ja tehostamishankkeina. Samaan aikaan NPM on havaintojeni mukaan varsin heikosti tunnettu ja niukalle julkiselle keskustelulle jäänyt ilmiö (Christensen, Lægreid 2007, Ylivaska 2015, Lahtinen 2014 ja Li Andersson 2018). Tämän vuoksi on hyvä saattaa NPM seurausvaikutuksineen laajempaan keskusteluun julkisella sektorilla, työnohjaajien keskuudessa ja työnohjaajien koulutuksissa.
Opinnäytetyö on antanut tilaajalle ja kirjoittajalle tietopaketin NPM:sta ja mahdollistaa työnohjauksissa havaittavien ilmiöiden peilaamisen ja ymmärtämisen myös osana laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä.