Digitaalisen palvelun käytettävyys hammashoidossa : case-tutkimus
Kovalainen, Miia (2018)
Kovalainen, Miia
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117754
Tiivistelmä
Digitaaliset palvelut ovat arkipäiväistyneet ja tähän on syytä myös hammashoidossa kiinnittää huomiota. Tämän opinnäytetyön tutkimuksellisen osion tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko uusi digitaalinen palvelu osaksi hammashoidon palvelukokonaisuutta. Tavoitteena oli myös saada selville hammaslääkäreiden ja suuhygienistien digiosaamistaidot sekä digimyönteisyys. Organisaatio on luonut asiakkaille digitaalisen hammashoidonpalvelun. Tarkoituksena oli tuottaa organisaatiolle tietoa, jolla lisätään uuden digitaalisen palvelun käytettävyyttä. Opinnäytetyö tuli toimeksiantona hammashoidonpalveluiden tuottajalta, joka kehittää digitaalisia palveluita, niiden käyttöönottoa sekä asiointia verkossa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä. Haastateltavina toimivat organisaation viisi (n=5) suuhygienistiä ja hammaslääkäriä. Kyselyyn vastasi kahdeksankymmentä (n=80) suuhygienistiä ja hammaslääkäriä. Teemahaastattelun analyysimenetelmänä käytettiin sisällönerittelyä. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisesti Webropol raportointi ohjelmalla sekä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Digitaalisuus rajattiin terveydenhoidon digitaalisiin asiakaspalveluihin sekä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden osaamiseen digipalveluiden käyttäjinä. Digitaalista asiakaspalvelua on käsitelty paljon aiemmissa tutkimuksissa, intresseissä on kuitenkin ollut suurimmaksi osaksi digitaaliset asiakaskokemukset, eikä niinkään hoitohenkilökunnan osaaminen digipalveluiden käyttäjänä.
Kyselyssä selvisi, että suuhygienistien ja hammaslääkäreiden sähköisten järjestelmien käyttötaidot olivat erittäin hyvät, jopa yli puolet vastaajista antaisi taidoistaan itselleen kouluarvosanan 9-10, arvosana-asteikoilla 4-10. Organisaation sisäistä intraa heistä käytti päivittäin lähes 60 % ja sähköpostia päivittäin lähes 80 %. Organisaation uusi digitaalinen palvelu herätti erityisesti hammaslääkäreissä vastustusta ja kehitysideoita tuli niukasti. Palvelun olemassaolo kyseenalaistettiin, sen pelättiin lisäävän hammaslääkärin työtaakkaa ja nostavan kustannuksia. Palvelu oli myös monelle ammattilaiselle vieras, sillä vain 35 % vastaajista oli tutustunut palveluun kirjautumalla sinne itse ja vain 1 % oli mainostanut sitä asiakkaille.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselyä. Haastateltavina toimivat organisaation viisi (n=5) suuhygienistiä ja hammaslääkäriä. Kyselyyn vastasi kahdeksankymmentä (n=80) suuhygienistiä ja hammaslääkäriä. Teemahaastattelun analyysimenetelmänä käytettiin sisällönerittelyä. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisesti Webropol raportointi ohjelmalla sekä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Digitaalisuus rajattiin terveydenhoidon digitaalisiin asiakaspalveluihin sekä suuhygienistien ja hammaslääkäreiden osaamiseen digipalveluiden käyttäjinä. Digitaalista asiakaspalvelua on käsitelty paljon aiemmissa tutkimuksissa, intresseissä on kuitenkin ollut suurimmaksi osaksi digitaaliset asiakaskokemukset, eikä niinkään hoitohenkilökunnan osaaminen digipalveluiden käyttäjänä.
Kyselyssä selvisi, että suuhygienistien ja hammaslääkäreiden sähköisten järjestelmien käyttötaidot olivat erittäin hyvät, jopa yli puolet vastaajista antaisi taidoistaan itselleen kouluarvosanan 9-10, arvosana-asteikoilla 4-10. Organisaation sisäistä intraa heistä käytti päivittäin lähes 60 % ja sähköpostia päivittäin lähes 80 %. Organisaation uusi digitaalinen palvelu herätti erityisesti hammaslääkäreissä vastustusta ja kehitysideoita tuli niukasti. Palvelun olemassaolo kyseenalaistettiin, sen pelättiin lisäävän hammaslääkärin työtaakkaa ja nostavan kustannuksia. Palvelu oli myös monelle ammattilaiselle vieras, sillä vain 35 % vastaajista oli tutustunut palveluun kirjautumalla sinne itse ja vain 1 % oli mainostanut sitä asiakkaille.