Varhaiskasvattajien työhyvinvointi : Työhyvinvoinnin tilan selvitys Mikkelin kaupungin päiväkodeissa ja työhyvinvointisuunnitelmamallin laatiminen
Kumpusalo, Jaana (2018)
Kumpusalo, Jaana
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112117732
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan työhyvinvointia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tavoitteena oli selvittää Mikkelin kaupungin päiväkodeissa työskentelevien varhaiskasvattajien työhyvinvoinnin tila ja laatia työhyvinvointisuunnitelmamalli helpottamaan varhaiskasvatusyksiköissä tehtävää työhyvinvointityötä. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten työhyvinvoinnin eri osa-alueet toteutuvat Mikkelin kaupungin varhaiskasvattajien arvion mukaan. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät tukevat ja heikentävät varhaiskasvattajien työhyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Sähköisesti toteutettuun työhyvinvointikyselyyn vastasi noin kolmannes Mikkelin kaupungin päiväkotien henkilöstöstä. Työhyvinvoinnin tilaa mitattiin työn kuormittavuuden ja työstä palautumisen, työn ja työympäristön turvallisuuden, työyhteisötekijöiden, esimiestyön sekä osaamisen näkökulmien kautta. Kysely koostui matriisikysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyaineiston analyysivaiheessa tarkasteltiin sekä matriisien että yksittäisten väittämien keskiarvoja ja korrelaatioita. Lisäksi vastaukset ristiintaulukoitiin taustamuuttujien kanssa. Avointen kysymysten vastaukset teemoiteltiin ja määrällistettiin.
Tulosten mukaan kolme neljästä vastaajasta arvioi työhyvinvointinsa tilan kokonaisuudessaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Neljännes vastaajista puolestaan arvioi työhyvinvointinsa kokonaistilan korkeitaan kohtalaiseksi. Joka kahdeksas vastaaja koki, ettei energiaa jää työn ulkopuoliseen elämään. Vahvimmiksi osa-alueiksi vastaajat arvioivat työn hallinnan sekä osaamisen. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteina havaittiin esimiestyö, palautuminen työpäivän aikana, työyhteisötekijät, tiedonkulku sekä ergonomia. Työhyvinvointia tukevina tekijöinä näyttäytyivät työkaverit, lapset ja perheet, ilmapiiri sekä esimiehen toiminta. Tuloksissa ilmeni, että kokemus työhyvinvoinnin tilasta vaihteli erikokoisissa varhaiskasvatusyksiköissä. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää pohjamateriaalina varhaiskasvattajien työympäristön ja -olosuhteiden kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä.
Työhyvinvointia koskevan teoriatiedon sekä työhyvinvointikyselyn keskeisten tulosten pohjalta laadittiin varhaiskasvatusyksiköille suunnattu työhyvinvointisuunnitelmamalli. Malli on konkreettinen ja yksinkertainen työväline, jota lähiesimies voi yhdessä työyhteisön kanssa hyödyntää työhyvinvoinnin tilan seurannassa ja kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Sähköisesti toteutettuun työhyvinvointikyselyyn vastasi noin kolmannes Mikkelin kaupungin päiväkotien henkilöstöstä. Työhyvinvoinnin tilaa mitattiin työn kuormittavuuden ja työstä palautumisen, työn ja työympäristön turvallisuuden, työyhteisötekijöiden, esimiestyön sekä osaamisen näkökulmien kautta. Kysely koostui matriisikysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyaineiston analyysivaiheessa tarkasteltiin sekä matriisien että yksittäisten väittämien keskiarvoja ja korrelaatioita. Lisäksi vastaukset ristiintaulukoitiin taustamuuttujien kanssa. Avointen kysymysten vastaukset teemoiteltiin ja määrällistettiin.
Tulosten mukaan kolme neljästä vastaajasta arvioi työhyvinvointinsa tilan kokonaisuudessaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Neljännes vastaajista puolestaan arvioi työhyvinvointinsa kokonaistilan korkeitaan kohtalaiseksi. Joka kahdeksas vastaaja koki, ettei energiaa jää työn ulkopuoliseen elämään. Vahvimmiksi osa-alueiksi vastaajat arvioivat työn hallinnan sekä osaamisen. Työhyvinvoinnin kehittämiskohteina havaittiin esimiestyö, palautuminen työpäivän aikana, työyhteisötekijät, tiedonkulku sekä ergonomia. Työhyvinvointia tukevina tekijöinä näyttäytyivät työkaverit, lapset ja perheet, ilmapiiri sekä esimiehen toiminta. Tuloksissa ilmeni, että kokemus työhyvinvoinnin tilasta vaihteli erikokoisissa varhaiskasvatusyksiköissä. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää pohjamateriaalina varhaiskasvattajien työympäristön ja -olosuhteiden kehittämisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä.
Työhyvinvointia koskevan teoriatiedon sekä työhyvinvointikyselyn keskeisten tulosten pohjalta laadittiin varhaiskasvatusyksiköille suunnattu työhyvinvointisuunnitelmamalli. Malli on konkreettinen ja yksinkertainen työväline, jota lähiesimies voi yhdessä työyhteisön kanssa hyödyntää työhyvinvoinnin tilan seurannassa ja kehittämisessä.