Merkitykselliset ihmissuhteet lastensuojelun laitoksessa : jälkihuollon nuorten näkemyksiä ihmissuhteista sijaishuollossa
Waher, Anne; Angiolini, Minna (2018)
Waher, Anne
Angiolini, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112518059
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan sijaishuollon laitoksessa asuneiden lasten merkityksellisiä ihmissuhteita. Työssä on haluttu tuoda esiin nuorten omia henkilökohtaisia kokemuksia heille merkityksellisistä ihmissuhteista. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä ihmissuhteet ovat olleet nuorelle merkityksellisiä sijaishuollon aikana? 2) Millaisena he ovat kokeneet suhteensa laitoksessa työskenteleviin ammattilaisiin ja sosiaalityöntekijöihin?
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä sijaishuollon laitoksessa asunutta nuorta, jotka ovat tällä hetkellä jälkihuollon palveluiden piirissä. Aineiston analyysissä käytettiin fenomenologista lähestymistapaa ja aineiston sisällönanalyysia.
Teoreettisen viitekehyksen opinnäytetyössä muodostavat kiintymyssuhdeteoria ja sosiaaliset suhteet. Taustateoriana käsittelemme työssämme myös mentalisaatioteoriaa. Kiintymyssuhde- ja mentalisaatioteoria auttavat ymmärtämään sijoitetun lapsen lähisuhteita, niiden haasteita ja katkoksia sekä sitä, miten lähisuhteet vaikuttavat sosiaalisten suhteiden luomiseen. Sosiaalisten suhteiden teoria antaa kehystä ymmärrykselle sosiaalisten suhteiden merkityksestä lapsen ja nuorten elämässä.
Opinnäytetyön tuloksena on, että nuoret kokevat ihmissuhteet perheeseen ja ystäviin erittäin tärkeiksi. Mutta myös suhteet omaohjaajiin olivat nuorille merkityksellisiä, erityisesti sijaishuollon aikana. Sijoituksen alussa nuoret kokivat yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Suhteet vanhempiin näyttäytyivät ristiriitaisina ja sijoituksen aikana myös osittain etäisinä. Vanhemmat olivat kuitenkin nuorille pääsääntöisesti tärkeitä ja suhdetta heihin kuvattiin läheiseksi. Sisarussuhteet olivat hyvin tärkeitä kaikissa eri vaiheissa. Nuorten ystävyyssuhteet muuttuivat sijoituksen johdosta. Läheisiksi ystäväksi nousivat laitoksen muut nuoret sijoituksen aikana.
Omaohjaajat näyttäytyivät nuorille luotettavina aikuisena, jolle voi puhua avoimesti ja jotka kuuntelivat nuoria. Omaohjaajien osoittama välittäminen ja suhteiden luottamuksellisuus olivat asioita, joita nuoret toivat esille. Suhteensa sosiaalityöntekijöihin nuoret kokivat etäisimmäksi, mutta pääasiassa asiallisiksi ja toimiviksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto kerättiin haastattelemalla viittä sijaishuollon laitoksessa asunutta nuorta, jotka ovat tällä hetkellä jälkihuollon palveluiden piirissä. Aineiston analyysissä käytettiin fenomenologista lähestymistapaa ja aineiston sisällönanalyysia.
Teoreettisen viitekehyksen opinnäytetyössä muodostavat kiintymyssuhdeteoria ja sosiaaliset suhteet. Taustateoriana käsittelemme työssämme myös mentalisaatioteoriaa. Kiintymyssuhde- ja mentalisaatioteoria auttavat ymmärtämään sijoitetun lapsen lähisuhteita, niiden haasteita ja katkoksia sekä sitä, miten lähisuhteet vaikuttavat sosiaalisten suhteiden luomiseen. Sosiaalisten suhteiden teoria antaa kehystä ymmärrykselle sosiaalisten suhteiden merkityksestä lapsen ja nuorten elämässä.
Opinnäytetyön tuloksena on, että nuoret kokevat ihmissuhteet perheeseen ja ystäviin erittäin tärkeiksi. Mutta myös suhteet omaohjaajiin olivat nuorille merkityksellisiä, erityisesti sijaishuollon aikana. Sijoituksen alussa nuoret kokivat yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Suhteet vanhempiin näyttäytyivät ristiriitaisina ja sijoituksen aikana myös osittain etäisinä. Vanhemmat olivat kuitenkin nuorille pääsääntöisesti tärkeitä ja suhdetta heihin kuvattiin läheiseksi. Sisarussuhteet olivat hyvin tärkeitä kaikissa eri vaiheissa. Nuorten ystävyyssuhteet muuttuivat sijoituksen johdosta. Läheisiksi ystäväksi nousivat laitoksen muut nuoret sijoituksen aikana.
Omaohjaajat näyttäytyivät nuorille luotettavina aikuisena, jolle voi puhua avoimesti ja jotka kuuntelivat nuoria. Omaohjaajien osoittama välittäminen ja suhteiden luottamuksellisuus olivat asioita, joita nuoret toivat esille. Suhteensa sosiaalityöntekijöihin nuoret kokivat etäisimmäksi, mutta pääasiassa asiallisiksi ja toimiviksi.