Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Erityistä tukea tarvitsevien nuorten kokemuksia päihteiden käytön ja ehkäisevän päihdetyön vaikutuksista elämänhallintaan
Kakko, Sonja-Lina; Koho, Roosa (2018)
Kakko, Sonja-Lina
Koho, Roosa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217780
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä aiheena on ollut tutkia erityistä tukea tarvitsevien nuorten kokemuksia päihteiden käytöstä ja sen vaikutuksista elämänhallintaan. Toinen tutkimusaihe on ollut selvittää, kuinka nuoret kokevat koulun tarjoaman ehkäisevän päihdetyön ja kuinka sitä voisi kehittää. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi ammattiopisto Spesian Järvenpään toimipiste. Tutkimukseen osallistui liiketalous-, logistiikka-, kiinteistönhuolto- sekä datanomiopiskelijoita. Tutkimuksen kohderyhmän ikä rajattiin 15-30-vuotiaisiin. Opinnäytetyö toteutettiin pääsääntöisesti kvalitatiivisena tutkimuksena. Työssä oli myös kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka toteutettiin e-lomakkeen muodossa. Kyselylomakkeessa käytettiin avoimia ja monivalintakysymyksiä kohderyhmää ajatellen. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 nuorta. Vastaajista 47 oli poikia, kahdeksan tyttöjä ja yksi joku muu. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelun avulla.
Tutkimustuloksista oli ilmennyt, että kyselyyn vastanneiden nuorten päihteiden käyttö on vähäistä. Vastaajista 50% ei ollut käyttänyt päihteitä ollenkaan. Vastausten mukaan alkoholi, kannabis, opiaatit sekä amfetamiini olivat olleet yleisimmin käytetyt päihteet. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli kokenut, että päihteet eivät olleet vaikuttaneet heidän elämänhallintaansa millään tavalla. Jotkut vastaajista olivat kokeneet päihteiden käytön vaikuttaneen negatiivisesti esimerkiksi ihmissuhteisiin, opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseen. Nuorten yleinen suhtautuminen päihteisiin ja päihteiden käyttöön oli vastausten mukaan suhteellisen negatiivista. Alkoholi nähtiin kuitenkin sallitumpana päihteenä kuin vahvemmat huumausaineet. Alkoholin käyttö koettiin myös vaarattomampana elämänhallinnan kannalta. Koulun ehkäisevä päihdetyön koettiin liittyvän vahvasti terveydenhoitajaan ja terveystiedon tunneille. Osa vastaajista koki, ettei päihteistä ja päihteiden käytöstä puhuta koulussa lainkaan. Päihteiden käyttöön puuttuminen koulun puolelta herätti myös ristiriitaa vastauksissa.
Tutkimuksen mukaan päihteiden käytöllä on nuorten mielestä negatiivisia vaikutuksia heidän elämänhallintaansa. Päihteiden käyttö koettiin haitallisena asiana yksilölle, mutta se myös nähtiin yhteiskunnallisena ongelmana. Päihteet ja päihteiden käyttö herättivät monenlaisia ajatuksia, sekä hyväksyntää että torjuntaa. Oppilaitokselta toivottiin lisää puuttumista opiskelijoiden päihteiden käyttöön. Terveydenhoitaja koettiin tärkeänä henkilönä, jonka kanssa nuori voisi päihteidenkäytöstään keskustella. Aiheesta keskustelu myös esimerkiksi oppitunnin muodossa koettiin hyvänä tapana tuoda lisää tietoa päihteistä ja viestittää opiskelijoille, että päihteiden käyttöön puututaan ja koulu tarjoaa opiskelijoilleen apua. Ehkäisevä päihdetyö koettiin tärkeänä vaikuttajana nuorten elämänhallintaan ja sen tukemiseen.
Tutkimustuloksista oli ilmennyt, että kyselyyn vastanneiden nuorten päihteiden käyttö on vähäistä. Vastaajista 50% ei ollut käyttänyt päihteitä ollenkaan. Vastausten mukaan alkoholi, kannabis, opiaatit sekä amfetamiini olivat olleet yleisimmin käytetyt päihteet. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli kokenut, että päihteet eivät olleet vaikuttaneet heidän elämänhallintaansa millään tavalla. Jotkut vastaajista olivat kokeneet päihteiden käytön vaikuttaneen negatiivisesti esimerkiksi ihmissuhteisiin, opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseen. Nuorten yleinen suhtautuminen päihteisiin ja päihteiden käyttöön oli vastausten mukaan suhteellisen negatiivista. Alkoholi nähtiin kuitenkin sallitumpana päihteenä kuin vahvemmat huumausaineet. Alkoholin käyttö koettiin myös vaarattomampana elämänhallinnan kannalta. Koulun ehkäisevä päihdetyön koettiin liittyvän vahvasti terveydenhoitajaan ja terveystiedon tunneille. Osa vastaajista koki, ettei päihteistä ja päihteiden käytöstä puhuta koulussa lainkaan. Päihteiden käyttöön puuttuminen koulun puolelta herätti myös ristiriitaa vastauksissa.
Tutkimuksen mukaan päihteiden käytöllä on nuorten mielestä negatiivisia vaikutuksia heidän elämänhallintaansa. Päihteiden käyttö koettiin haitallisena asiana yksilölle, mutta se myös nähtiin yhteiskunnallisena ongelmana. Päihteet ja päihteiden käyttö herättivät monenlaisia ajatuksia, sekä hyväksyntää että torjuntaa. Oppilaitokselta toivottiin lisää puuttumista opiskelijoiden päihteiden käyttöön. Terveydenhoitaja koettiin tärkeänä henkilönä, jonka kanssa nuori voisi päihteidenkäytöstään keskustella. Aiheesta keskustelu myös esimerkiksi oppitunnin muodossa koettiin hyvänä tapana tuoda lisää tietoa päihteistä ja viestittää opiskelijoille, että päihteiden käyttöön puututaan ja koulu tarjoaa opiskelijoilleen apua. Ehkäisevä päihdetyö koettiin tärkeänä vaikuttajana nuorten elämänhallintaan ja sen tukemiseen.