Ilmanvaihtojärjestelmätieto osaksi energianhallinnan raportointia
Hiltunen, Harri-Pekka (2018)
Hiltunen, Harri-Pekka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618209
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon hyötyä olisi ilmanvaihtojärjestelmän lisäämisestä osaksi Tampuurin kulutusseurannan raportoinnin vaihtelurajojen laskentaa. Selvitys tehtiin Tampuurin ja kulutusseurannan käyttäjän näkökulmasta, koska muutos näkyisi ja siitä olisi apua eniten edellä mainituille henkilöille. Työ tehtiin Talokeskus Yhtiöt Oy -konsernin Energianhallinnan yksikölle.
Yhtenä tärkeimpänä tutkimustyökaluna käytettiin excel-taulukkoa Tampuurin kulutusseurannan kohderekisterin perustiedoista. Se ajettiin ulos kohdetiedoista kulutusseurannan työkaluilla. Tutkinnassa haluttiin käyttää mahdollisimman laajaa mutta kuitenkin yhtenäistä kiinteistöryhmää jonka tiedoista pystyi muodostamaan. Ensimmäisiksi rajauskriteereiksi määriteltiin kohteet, joiden kiinteistötyyppi oli asuinkerrostalot ja joille oli myös merkitty il-manvaihtojärjestelmä sekä lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Taulukko ajettiin järjestelmästä ulos excel-tiedoston muodossa. Taulukon perustiedoista muodostettiin kohteiden lämmitysenergian ja sähkön ominaiskulutukset, joiden avulla tarkasteltiin ilmanvaihtojärjestelmien vaikutusta kiinteistön kulutuksiin.
Ilmanvaihtojärjestelmän lisääminen osaksi kulutusseurannan raportoinnin vaihtelurajojen laskentaa toisi lisää tarkkuutta vaihtelurajoihin, vaikka vaikutus kaikkiin vaihtelurajojen tarkentumiseen ei olisi suuri. Tällä saataisiin kuitenkin parannettua ja kehitettyä kulutusseurannan palveluita. Vaikutus vaihtelurajoihin näkyisi eniten kohteissa, joissa on LTO- tai PILP-laitteita. Ilmanvaihtojärjestelmän kulutuksen vaikutukset näkyvät selkeämmin sähkön omi-naiskulutusta kasvattavina. Luokittelun lisääminen vaikuttaisi luultavasti enemmän sähkön kuin lämmön vaihtelurajoihin kulutusseurantaraportilla.
Itse työssä ei lisätty Ilmanvaihtojärjestelmää luokittelutiedoksi Tampuurin kulutusseurannan vaihtelurajojen laskentaa varten, joten tämä vaihe on seuraava kulutusseurannan työkalujen kehittämisessä. Kohderekisteristä puuttui myös suuri määrä erilaisia kohdetietoja, joiden selvittäminen olisi kulutusseurantapalveluiden edistämisen kannalta oleellista. Kohderekisterin tietojen tiedustelun tarkentamista tukisi kehittää.
Yhtenä tärkeimpänä tutkimustyökaluna käytettiin excel-taulukkoa Tampuurin kulutusseurannan kohderekisterin perustiedoista. Se ajettiin ulos kohdetiedoista kulutusseurannan työkaluilla. Tutkinnassa haluttiin käyttää mahdollisimman laajaa mutta kuitenkin yhtenäistä kiinteistöryhmää jonka tiedoista pystyi muodostamaan. Ensimmäisiksi rajauskriteereiksi määriteltiin kohteet, joiden kiinteistötyyppi oli asuinkerrostalot ja joille oli myös merkitty il-manvaihtojärjestelmä sekä lämmitysmuodoksi kaukolämpö. Taulukko ajettiin järjestelmästä ulos excel-tiedoston muodossa. Taulukon perustiedoista muodostettiin kohteiden lämmitysenergian ja sähkön ominaiskulutukset, joiden avulla tarkasteltiin ilmanvaihtojärjestelmien vaikutusta kiinteistön kulutuksiin.
Ilmanvaihtojärjestelmän lisääminen osaksi kulutusseurannan raportoinnin vaihtelurajojen laskentaa toisi lisää tarkkuutta vaihtelurajoihin, vaikka vaikutus kaikkiin vaihtelurajojen tarkentumiseen ei olisi suuri. Tällä saataisiin kuitenkin parannettua ja kehitettyä kulutusseurannan palveluita. Vaikutus vaihtelurajoihin näkyisi eniten kohteissa, joissa on LTO- tai PILP-laitteita. Ilmanvaihtojärjestelmän kulutuksen vaikutukset näkyvät selkeämmin sähkön omi-naiskulutusta kasvattavina. Luokittelun lisääminen vaikuttaisi luultavasti enemmän sähkön kuin lämmön vaihtelurajoihin kulutusseurantaraportilla.
Itse työssä ei lisätty Ilmanvaihtojärjestelmää luokittelutiedoksi Tampuurin kulutusseurannan vaihtelurajojen laskentaa varten, joten tämä vaihe on seuraava kulutusseurannan työkalujen kehittämisessä. Kohderekisteristä puuttui myös suuri määrä erilaisia kohdetietoja, joiden selvittäminen olisi kulutusseurantapalveluiden edistämisen kannalta oleellista. Kohderekisterin tietojen tiedustelun tarkentamista tukisi kehittää.