Kivun neurofysiologinen opetus kroonisen kivun fysioterapiassa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Vielma, Mikael (2018)
Vielma, Mikael
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718552
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisesti noin 20% koko maailman väestöstä elää kroonisen kivun kanssa. Krooninen kipu tarkoittaa yli 3 kuukautta kestänyttä kipua. Kroonisen kivun hoitoa yritetään jatkuvasti kehittää. Yksi hoitomuoto on suhteellisen uusi kivun neurofysiologinen opetus, joka tähtää kipukokemuksen uudelleen käsitteellistämiseen, mikä voi luoda mahdollisuuksia uusille käyttäytymis- ja ajatusmalleille. Ilman ymmärrystä kivun neurofysiologiasta ne voisivat olla vastoin intuitiota asiakkaan yhdistäessä kipu vammaan. Kivun neurofysiologinen opetus on osa fysioterapeuttista ohjausta ja neuvontaa, jonka pyrkimyksenä on edistää yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintakykyä ja terveyttä erilaisin verbaalisin, manuaalisin, digitaalisin yms. neuvonta- ja ohjausmene-telmin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaista tutkimusnäyttöä kroonisen kivun fysioterapiassa kivun neurofysiologisella opetusinterventiolla on saatu. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu viidestä kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkeleissa vertailtiin erilaisia opetusmenetelmiä keskenään, sekä kivun neurofysiologista opetusta yhdistettynä muihin interventioihin. Opinnäytetyön tulokset on jaettu kahteen pääluokkaan, joista ensimmäinen kuvaa interventioita ja jälkimmäinen on jaettu tutkimusartikkelien lopputuloksia mittaavien käsitteiden mukaan, jotka liittyvät toimintakykyyn.
Kaikissa tutkimusartikkeleissa kivun neurofysiologinen opetus pohjasi osittain tai kokonaan Moseleyn ja Butlerin 2003 vuonna ilmestyneeseen kirjaan Explain Pain. Kivun neurofysiologinen opetus on fysioterapeutin käyttämä opetusmenetelmä, jossa keskitytään asiakkaan kipukokemukseen liittyviin biologisiin ja fysiologisiin prosesseihin. Kolme neljästä tutkimusartikkelista puoltaa kivun neurofysiologisen opetuksen käyttöä toimintakyvyn kehittämisessä. Kolme tutkimusartikkelia mittasi kivun intensiteetin muutoksia, joista kaikki puoltavat intervention käyttöä kliinisesti merkittävien positiivisten muutoksien saavuttamisessa. Kahdessa kolmesta tutkimusartikkelissa saavutettiin kliinisesti merkittäviä positiivisia muutoksia kipuun liittyvässä pelossa. Kolme tutkimusartikkelia antaa viitteitä intervention hyödyllisyydestä kivun katastrofisaation vähentämisessä. Positiiviset muutokset kivun intensiteetissä, pelossa tai katastrofisaatiossa eivät suoraan tarkoittaneet positiivisia muutoksia toimintakyvyssä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla, millaista tutkimusnäyttöä kroonisen kivun fysioterapiassa kivun neurofysiologisella opetusinterventiolla on saatu. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu viidestä kansainvälisestä tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkeleissa vertailtiin erilaisia opetusmenetelmiä keskenään, sekä kivun neurofysiologista opetusta yhdistettynä muihin interventioihin. Opinnäytetyön tulokset on jaettu kahteen pääluokkaan, joista ensimmäinen kuvaa interventioita ja jälkimmäinen on jaettu tutkimusartikkelien lopputuloksia mittaavien käsitteiden mukaan, jotka liittyvät toimintakykyyn.
Kaikissa tutkimusartikkeleissa kivun neurofysiologinen opetus pohjasi osittain tai kokonaan Moseleyn ja Butlerin 2003 vuonna ilmestyneeseen kirjaan Explain Pain. Kivun neurofysiologinen opetus on fysioterapeutin käyttämä opetusmenetelmä, jossa keskitytään asiakkaan kipukokemukseen liittyviin biologisiin ja fysiologisiin prosesseihin. Kolme neljästä tutkimusartikkelista puoltaa kivun neurofysiologisen opetuksen käyttöä toimintakyvyn kehittämisessä. Kolme tutkimusartikkelia mittasi kivun intensiteetin muutoksia, joista kaikki puoltavat intervention käyttöä kliinisesti merkittävien positiivisten muutoksien saavuttamisessa. Kahdessa kolmesta tutkimusartikkelissa saavutettiin kliinisesti merkittäviä positiivisia muutoksia kipuun liittyvässä pelossa. Kolme tutkimusartikkelia antaa viitteitä intervention hyödyllisyydestä kivun katastrofisaation vähentämisessä. Positiiviset muutokset kivun intensiteetissä, pelossa tai katastrofisaatiossa eivät suoraan tarkoittaneet positiivisia muutoksia toimintakyvyssä.