"Otetaan muut huomioon" : Muksuopin soveltaminen 5-vuotiaille päiväkodissa
Kainu, Riikka; Hyvärinen, Helena (2018)
Kainu, Riikka
Hyvärinen, Helena
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718680
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli soveltaa Ben Furmanin (2003) kehittämää Muksuoppi-työmenetelmää 5-vuotiaiden lasten kanssa päiväkodissa. Muksuoppi on yksinkertainen työmenetelmä, jossa nähdään ongelmien sijasta mahdollisuuksia oppia jotakin uutta. Muksuoppia hyödyntäessä varhaiskasvatuksessa on mahdollista, että lapset oppivat asioita positiivisen otteen kautta.
Toiminnallisessa osuudessa toteutettiin yhteistyössä erään yksityisen päiväkodin kanssa projekti, jossa sovellettiin Muksuoppia siten, että lasten kanssa harjoiteltiin yhteistyötaitoja sekä ryhmässä toimimista. Nämä molemmat taidot kuuluvat sosiaalisiin taitoihin, jotka ovat välttämättömiä taitoja elämässä. Työyhteisön toiveena oli, että projektista kuvataan digitaalinen tarina. Projektin ohessa esiteltiin työyhteisölle myös digitaalinen tarina työvälineenä, lisäksi projektista jäi konkreettinen muisto osallistuneille. Digitaalinen tarina jäi ainoastaan päiväkodin omaan käyttöön, eikä se tule julkiseen levitykseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään laajemmin varhaiskasvatusta ja Muksuoppia. Lisäksi käsitellään myös digitalisaatiota ja projektia käsitteenä, sekä sosiaalisia taitoja ja lapsilähtöisyyttä, koska ne ovat myös suuressa roolissa tässä opinnäytetyössä.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että Muksuoppi sopii hyvin sovellettavaksi lasten kanssa, etenkin varhaiskasvatuksessa ja silloin, kun 5-vuotiaat opettelevat uusia asioita. Lähellä esikouluikää olevat lapset ovat siinä vaiheessa kasvua ja kehitystä, että he sisäistävät hyvin Muksuopin 15 askelta, ja ovat motivoituneita oppimaan uusia taitoja.
Toiminnallisessa osuudessa toteutettiin yhteistyössä erään yksityisen päiväkodin kanssa projekti, jossa sovellettiin Muksuoppia siten, että lasten kanssa harjoiteltiin yhteistyötaitoja sekä ryhmässä toimimista. Nämä molemmat taidot kuuluvat sosiaalisiin taitoihin, jotka ovat välttämättömiä taitoja elämässä. Työyhteisön toiveena oli, että projektista kuvataan digitaalinen tarina. Projektin ohessa esiteltiin työyhteisölle myös digitaalinen tarina työvälineenä, lisäksi projektista jäi konkreettinen muisto osallistuneille. Digitaalinen tarina jäi ainoastaan päiväkodin omaan käyttöön, eikä se tule julkiseen levitykseen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään laajemmin varhaiskasvatusta ja Muksuoppia. Lisäksi käsitellään myös digitalisaatiota ja projektia käsitteenä, sekä sosiaalisia taitoja ja lapsilähtöisyyttä, koska ne ovat myös suuressa roolissa tässä opinnäytetyössä.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että Muksuoppi sopii hyvin sovellettavaksi lasten kanssa, etenkin varhaiskasvatuksessa ja silloin, kun 5-vuotiaat opettelevat uusia asioita. Lähellä esikouluikää olevat lapset ovat siinä vaiheessa kasvua ja kehitystä, että he sisäistävät hyvin Muksuopin 15 askelta, ja ovat motivoituneita oppimaan uusia taitoja.