Rakennus- ja kunnossapitourakoitsijan työturvallisuuden kehittäminen Kymin tehtaalla
Kuronen, Niko (2018)
Kuronen, Niko
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818756
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin UPM Kymin paperi- ja sellutehtaiden rakennus- ja kunnossapitourakoitsijan
työturvallisuuden nykytilannetta, jonka pohjalta oli tarkoitus löytää mahdollisia
ongelmakohteita tai kehitysideoita.
UPM:llä työturvallisuutta pidetään tärkeimpänä asiana, jonka edelle ei saa mennä edes
tuotanto tai taloudelliset seikat. Kymin tehtailla on saatu oman henkilöstön kohdalla pudotettua
poissaoloon johtaneiden tapaturmien esiintymistaajuus nollaan, mikä tarkoittaa, että
miljoonaa tehtyä työtuntia kohden tapahtuu nolla tapaturmaa. Urakoitsijoiden kohdalla tämä
ei ole kuitenkaan toteutunut ja UPM:n tavoitteena on olla alan johtava yritys työturvallisuudessa,
joten urakoitsijoidenkin taajuuden tavoitteena on nolla.
Kymin tehtailla käytetään etenkin rakennus- ja kunnossapitotöissä paljon urakoitsijoita ja
heidän turvallisuuden tasonsa on ollut esillä yrityksessä opinnäytetyön tekemisen aikana.
UPM konsernissa omalle henkilöstölle tapahtuu selkeästi vähemmän poissaoloon johtavia
tapaturmia verrattuna urakoitsijoihin, mikä osin selittyy tutummalla työympäristöllä ja eritasoisella
turvallisuuskulttuurilla. Tavoitteena oli löytää tapoja, joilla urakoitsijan työntekijät
saadaan paremmin perehdytettyä ja työn suorituksen aikana valvottua. Toiseksi tutkimuksessa
etsittiin tapaa saada UPM:n käyttämiä urakoitsijoita kannustettua kehittämään omaa
turvallisuuspolitiikkaansa.
UPM:n henkilöstön ja urakoitsijoiden edustajien haastattelujen ja tutkimuksen aikana tapahtuneiden
tapaturmien ja vaaratilanteiden analyysin perusteella kehityskohteita on kaksi.
Yrityksen käyttämän työlupakäytännön tehostamiseen, jotta työnjohtajien aikaa vapautettaisiin
toimistolla käytettäväksi itse työkohteen valvomiseen, sekä urakoitsijayritysten kannustamiseen
kehittämään omaa turvallisuuskulttuuriaan luomalla UPM:lle oman turvallisuusstandardin,
joka otettaisiin huomioon urakoitsijavalintoja tehdessä. Näiden kahden pääpointin
lisäksi tutkimuksessa esitettiin turvallisuuskierrosten korvaamista rakennustyömailla
yleisessä käytössä olevilla TR- ja MVR-mittauksilla. Lisäksi työssä ehdotettiin muutamia
pienempiä kehitysideoita.
työturvallisuuden nykytilannetta, jonka pohjalta oli tarkoitus löytää mahdollisia
ongelmakohteita tai kehitysideoita.
UPM:llä työturvallisuutta pidetään tärkeimpänä asiana, jonka edelle ei saa mennä edes
tuotanto tai taloudelliset seikat. Kymin tehtailla on saatu oman henkilöstön kohdalla pudotettua
poissaoloon johtaneiden tapaturmien esiintymistaajuus nollaan, mikä tarkoittaa, että
miljoonaa tehtyä työtuntia kohden tapahtuu nolla tapaturmaa. Urakoitsijoiden kohdalla tämä
ei ole kuitenkaan toteutunut ja UPM:n tavoitteena on olla alan johtava yritys työturvallisuudessa,
joten urakoitsijoidenkin taajuuden tavoitteena on nolla.
Kymin tehtailla käytetään etenkin rakennus- ja kunnossapitotöissä paljon urakoitsijoita ja
heidän turvallisuuden tasonsa on ollut esillä yrityksessä opinnäytetyön tekemisen aikana.
UPM konsernissa omalle henkilöstölle tapahtuu selkeästi vähemmän poissaoloon johtavia
tapaturmia verrattuna urakoitsijoihin, mikä osin selittyy tutummalla työympäristöllä ja eritasoisella
turvallisuuskulttuurilla. Tavoitteena oli löytää tapoja, joilla urakoitsijan työntekijät
saadaan paremmin perehdytettyä ja työn suorituksen aikana valvottua. Toiseksi tutkimuksessa
etsittiin tapaa saada UPM:n käyttämiä urakoitsijoita kannustettua kehittämään omaa
turvallisuuspolitiikkaansa.
UPM:n henkilöstön ja urakoitsijoiden edustajien haastattelujen ja tutkimuksen aikana tapahtuneiden
tapaturmien ja vaaratilanteiden analyysin perusteella kehityskohteita on kaksi.
Yrityksen käyttämän työlupakäytännön tehostamiseen, jotta työnjohtajien aikaa vapautettaisiin
toimistolla käytettäväksi itse työkohteen valvomiseen, sekä urakoitsijayritysten kannustamiseen
kehittämään omaa turvallisuuskulttuuriaan luomalla UPM:lle oman turvallisuusstandardin,
joka otettaisiin huomioon urakoitsijavalintoja tehdessä. Näiden kahden pääpointin
lisäksi tutkimuksessa esitettiin turvallisuuskierrosten korvaamista rakennustyömailla
yleisessä käytössä olevilla TR- ja MVR-mittauksilla. Lisäksi työssä ehdotettiin muutamia
pienempiä kehitysideoita.