Hydraulisen puutavaranosturin jalustan kokoonpanosilloitus ja hitsaus
Hoppania, Kristian (2010)
Hoppania, Kristian
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010022
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli tehdä työntutkimus Mesera Salo Oy:lle ja tarkastella yrityksen tuotteisiin kuuluvaa levyrakenteisen jalustan hitsausta. Työn tarkoituksena oli kehittää puutavaranosturin jalustan hitsausta työntutkimuksen keinoin ja saada tietoa jalustan hitsaamiseen liittyvistä kulutuksista ja kustannuksista.
Hitsaustyöhön kuului kaksi osaa: levyrakenteisen jalustan kokoonpanosilloitus sekä hitsaus. Molemmissa vaiheissa hitsaustyö jaoteltiin pienempiin osiin ja mitattiin kelloaikatutkimusta hyväksi käyttäen työvaiheiseen kuluvat ajat. Näin saatiin molempien vaiheiden, silloituksen ja hitsauksen, työajat. Työaika jaetaan kahteen osaan: käsiaikaan ja paloaikaan. Paloaikojen perusteella saatiin laskettua suojakaasun, lisäainelangan ja sähköenergian kulutukset sekä niiden kustannukset. Työssä määritettiin myös hitsausvaiheen paloaikasuhde.
Kelloaikatutkimuksessa saatuja tietoja voidaan myöhemmin hyödyntää tuotteen ja tuotannon suunnitellussa sekä urakkapalkan määrityksessä. Tutkimuksessa selvisi, että jalustan kokoonpanosilloitusta ei tarvitse kehittää, koska nykyinen käytäntö osoittautui tehokkaaksi ja tuottavaksi. Lopputulevana arvioitiin levyrakenteisen jalustan hitsausvaiheen robotisoinnilla saavutettavan noin 24 prosentin etu käsinhitsaukseen nähden.
Hitsaustyöhön kuului kaksi osaa: levyrakenteisen jalustan kokoonpanosilloitus sekä hitsaus. Molemmissa vaiheissa hitsaustyö jaoteltiin pienempiin osiin ja mitattiin kelloaikatutkimusta hyväksi käyttäen työvaiheiseen kuluvat ajat. Näin saatiin molempien vaiheiden, silloituksen ja hitsauksen, työajat. Työaika jaetaan kahteen osaan: käsiaikaan ja paloaikaan. Paloaikojen perusteella saatiin laskettua suojakaasun, lisäainelangan ja sähköenergian kulutukset sekä niiden kustannukset. Työssä määritettiin myös hitsausvaiheen paloaikasuhde.
Kelloaikatutkimuksessa saatuja tietoja voidaan myöhemmin hyödyntää tuotteen ja tuotannon suunnitellussa sekä urakkapalkan määrityksessä. Tutkimuksessa selvisi, että jalustan kokoonpanosilloitusta ei tarvitse kehittää, koska nykyinen käytäntö osoittautui tehokkaaksi ja tuottavaksi. Lopputulevana arvioitiin levyrakenteisen jalustan hitsausvaiheen robotisoinnilla saavutettavan noin 24 prosentin etu käsinhitsaukseen nähden.