Hoitajien käsityksiä asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä tehostetussa palveluasumisessa
Hietaniemi, Paula; Paakinaho, Krista (2018)
Hietaniemi, Paula
Paakinaho, Krista
Centria-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120119400
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien käsityksiä asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä tehostetussa palveluasumisessa. Tavoitteena oli, että tuloksia voidaan hyödyntää asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen edistämiseksi palveluasumisessa. Tavoitteena oli myös lisätä tietoisuutta itsemääräämisoikeuden toteutumiseen liittyvistä haasteista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla huhtikuussa 2018. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna eräässä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) tehostetun palveluasumisen yksikössä. Haastatteluun osallistui neljä palvelukeskuksessa työskentelevää hoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Opinnäytetyön tulokset ryhmiteltiin kolmeen yläluokkaan: itsemääräämisoikeuden toteutumista tukevat asiat, itsemääräämisoikeuden haasteet ja menettely haasteellisissa tilanteissa. Tuloksista ilmeni, että asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutui tutkitussa tehostetun palveluasumisen yksikössä melko hyvin. Yksikössä osattiin tukea asukasta tahtonsa ilmaisemisessa ja päätöksenteossa. Hoitajien tiedot ja taidot itsemääräämisoikeuteen liittyen olivat ajan tasalla, ja osaamista kehitettiin jatkuvasti. Itsemääräämisoikeuden haasteista, kuten asukkaan tahdon selvittämiseen liittyvistä vaikeuksista ja hoidollisista ristiriidoista, oltiin hyvin tietoisia, ja niihin oltiin halukkaita kehittämään ratkaisuja jo olemassa olevien menettelytapojen lisäksi.
Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden huomioimisessa palveluasumisessa paitsi yksikössä, jossa aineiston keruu toteutettiin, myös muissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet.
Aiheesta on syytä tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi muistisairauden, hoitajan tuen tai apuvälineiden, tekniikan ja ympäristön vaikutuksesta itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tutkia menettelytapoja niissä tilanteissa, joissa itsemääräämisoikeuden toteutuminen on ristiriidassa hyvän hoidon periaatteiden ja potilaan oikeuksien kanssa.
Opinnäytetyön tulokset ryhmiteltiin kolmeen yläluokkaan: itsemääräämisoikeuden toteutumista tukevat asiat, itsemääräämisoikeuden haasteet ja menettely haasteellisissa tilanteissa. Tuloksista ilmeni, että asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutui tutkitussa tehostetun palveluasumisen yksikössä melko hyvin. Yksikössä osattiin tukea asukasta tahtonsa ilmaisemisessa ja päätöksenteossa. Hoitajien tiedot ja taidot itsemääräämisoikeuteen liittyen olivat ajan tasalla, ja osaamista kehitettiin jatkuvasti. Itsemääräämisoikeuden haasteista, kuten asukkaan tahdon selvittämiseen liittyvistä vaikeuksista ja hoidollisista ristiriidoista, oltiin hyvin tietoisia, ja niihin oltiin halukkaita kehittämään ratkaisuja jo olemassa olevien menettelytapojen lisäksi.
Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden itsemääräämisoikeuden huomioimisessa palveluasumisessa paitsi yksikössä, jossa aineiston keruu toteutettiin, myös muissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, opiskelijat ja muut aiheesta kiinnostuneet.
Aiheesta on syytä tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi muistisairauden, hoitajan tuen tai apuvälineiden, tekniikan ja ympäristön vaikutuksesta itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tutkia menettelytapoja niissä tilanteissa, joissa itsemääräämisoikeuden toteutuminen on ristiriidassa hyvän hoidon periaatteiden ja potilaan oikeuksien kanssa.