Lämpökuvaus korjausrakentamisessa
Järvenpää, Tapani (2010)
Järvenpää, Tapani
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053111029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010053111029
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö (YAMK) tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n Tekniikan ja liikenteen Rakentamisen koulutusohjelmalle.
Työn tavoitteena oli laatia selvitys korjausrakentamiseen soveltuvista lämpökuvausmenetelmistä ja -laitteistoista sekä lämpökuvaukseen parhaimmin soveltuvista kuvausajankohdista korjaushankkeen kokonaistuottavuuden ja rakennustyön laadun kannalta.
Opinnäytetyössä (YAMK) käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Työ aloitettiin esitutkimuksella, jossa selvitettiin tyypillisen korjausrakennushankkeen vaiheistus ja keskeiset toimijat. Sen jälkeen tutustuttiin lämpökuvausmenetelmiin ja -laitteisiin sekä pyrittiin hah-mottamaan miten nämä laitteet soveltuvat korjausrakennushanketta tukemaan. Esitutkimuksen perusteella laadittiin ohjemalli, jota käytettiin pohjana teemahaastattelukysymysten laadinnassa. Teemahaastatteluihin haastateltaviksi valittiin eri toimijoita, joilla on em-piiristä kokemusta lämpökuvauksen käyttämisestä korjausrakennushankkeissa. Teemahaastattelujen tulokset analysoitiin ja hyödynnettiin osana suositusten laadintaa.
Opinnäytetyön (YAMK) lopputuloksena syntyi ohjemalli lämpökuvauksen käytöstä korjausrakennushankkeissa. Siinä on otettu huomioon hankkeen eri toimijat ja eri vaiheet. Ohje-mallissa on keskeisinä suosituksina kuvattu, minkälaisista rakennuksen rakenteista ja osista lämpökuvaustietoa kerätään, minkälaisin menetelmin, laittein ja minä ajankohtana lämpökuvaustietoa kerätään ja miten lämpökuvaustiedon perusteella syntyneitä johtopäätöksiä rakennuksen rakenteista ja osista voidaan käyttää hyödyksi.
Opinnäytetyön (YAMK) tuloksia voidaan hyödyntää Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuksessa, palvelutoiminnassa ja TKI-toiminnassa. Opinnäytetyö palvelee myös koko rakennus- ja kiinteistötoimialaa. Tuloksia voidaan hyödyntää sen hahmottamisessa, miten lämpökuvausta käytetään tehokkaammin korjausrakentamisen suunnittelun tukena sekä korjausrakennustyön laadunvalvonnan välineenä. Jatkotutkimuskohteeksi ehdotetaan selvitystä siitä, miten paljon kustannussäästöjä syntyy ja voidaan todentaa, kun käytetään lämpökuvausta ohjemallin mukaisella tavalla korjausrakennushankkeessa.
Työn tavoitteena oli laatia selvitys korjausrakentamiseen soveltuvista lämpökuvausmenetelmistä ja -laitteistoista sekä lämpökuvaukseen parhaimmin soveltuvista kuvausajankohdista korjaushankkeen kokonaistuottavuuden ja rakennustyön laadun kannalta.
Opinnäytetyössä (YAMK) käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Työ aloitettiin esitutkimuksella, jossa selvitettiin tyypillisen korjausrakennushankkeen vaiheistus ja keskeiset toimijat. Sen jälkeen tutustuttiin lämpökuvausmenetelmiin ja -laitteisiin sekä pyrittiin hah-mottamaan miten nämä laitteet soveltuvat korjausrakennushanketta tukemaan. Esitutkimuksen perusteella laadittiin ohjemalli, jota käytettiin pohjana teemahaastattelukysymysten laadinnassa. Teemahaastatteluihin haastateltaviksi valittiin eri toimijoita, joilla on em-piiristä kokemusta lämpökuvauksen käyttämisestä korjausrakennushankkeissa. Teemahaastattelujen tulokset analysoitiin ja hyödynnettiin osana suositusten laadintaa.
Opinnäytetyön (YAMK) lopputuloksena syntyi ohjemalli lämpökuvauksen käytöstä korjausrakennushankkeissa. Siinä on otettu huomioon hankkeen eri toimijat ja eri vaiheet. Ohje-mallissa on keskeisinä suosituksina kuvattu, minkälaisista rakennuksen rakenteista ja osista lämpökuvaustietoa kerätään, minkälaisin menetelmin, laittein ja minä ajankohtana lämpökuvaustietoa kerätään ja miten lämpökuvaustiedon perusteella syntyneitä johtopäätöksiä rakennuksen rakenteista ja osista voidaan käyttää hyödyksi.
Opinnäytetyön (YAMK) tuloksia voidaan hyödyntää Metropolia Ammattikorkeakoulun opetuksessa, palvelutoiminnassa ja TKI-toiminnassa. Opinnäytetyö palvelee myös koko rakennus- ja kiinteistötoimialaa. Tuloksia voidaan hyödyntää sen hahmottamisessa, miten lämpökuvausta käytetään tehokkaammin korjausrakentamisen suunnittelun tukena sekä korjausrakennustyön laadunvalvonnan välineenä. Jatkotutkimuskohteeksi ehdotetaan selvitystä siitä, miten paljon kustannussäästöjä syntyy ja voidaan todentaa, kun käytetään lämpökuvausta ohjemallin mukaisella tavalla korjausrakennushankkeessa.