Mielenterveyskuntoutujan sosiaalinen kuntoutuminen ammatillisen kuntoutuksen aikana : "Uussiin asioihin soppeuttuu silleen paremmin ja ottaa niin kun uuet asiat ilolla vastaan"
Vilka, Jaana (2018)
Vilka, Jaana
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319695
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla Kelan ammatilliseen kuntoutukseen, mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennukseen osallistuvien henkilöiden kokemuksia sosiaalisesta kuntoutumisestaan. Tavoitteena on saada tietoa sosiaalisesta kuntoutumisesta ja sosiaalisen toimintakyvyn muutoksista. Kuntoutujilta saadun tiedon opinnäytetyön toimeksiantaja Kumppaniksi ry hyödyntää kuntoutuksen suunnittelussa sekä Kelan uuden standardin mukaisen Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelussa.
Opinnäytetyön tietoperusta painottuu mielenterveyden ja sosiaalisen kuntoutumisen käsitteisiin tarkasteltaessa sosiaalista toimintakykyä ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa. Lisäksi käsitellään Kelan ammatillista kuntoutusta Kumppaniksi ry:n palveluissa sekä toimintakyvyn mittaamista ICF -viitekehyksessä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen ajatteluun. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla, jossa korostuu tutkittavan ilmiön mahdollisimman perusteellinen avaaminen. Haastateltavat valikoituvat tutkimukseen Kumppaniksi ry:n kautta ja heitä oli kolme. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan kuntoutujien sosiaalinen kuntoutuminen muodostui muutoksista arjessa, vertaistuesta, tuki- ja terapiatahoista, kuntoutusympäristöstä, lähipiiristä, ulkopuolisista harjoittelujaksoista, terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä kuntoutuksen kestosta ja rytmityksestä. Kokemustieto antoi vahvistuksen sosiaalisen kuntoutumisen merkityksellisyydestä. Kuntoutumisessa sosiaalisen toimintakyvyn vahvistuminen tapahtuu kahden ulottuvuuden kautta. Siinä ihminen on vuorovaikutussuhteissa ja aktiivisena toimijana, osallistujana yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tämä toteutuu ammatillisessa kuntoutuksessa tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutuminen etenevät rinnakkain. Sosiaaliseen kuntoutumiseen tarvitaan myös huomattavan paljon aikaa ja yksilöllistä asiakaslähtöistä kuntoutumista tukevaa työotetta sekä vuorovaikutuksellista tukemista. Kaikkia sosiaaliseen kuntoutumiseen vaikuttavia rakennusaineita kuvailtiin positiivisesti ja kuntoutumiseen oltiin tyytyväisiä sen edettyä omien voimavarojen sekä tavoitteiden mukaisesti.
Opinnäytetyön tietoperusta painottuu mielenterveyden ja sosiaalisen kuntoutumisen käsitteisiin tarkasteltaessa sosiaalista toimintakykyä ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa. Lisäksi käsitellään Kelan ammatillista kuntoutusta Kumppaniksi ry:n palveluissa sekä toimintakyvyn mittaamista ICF -viitekehyksessä.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka perustuu fenomenologis-hermeneuttiseen ajatteluun. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla, jossa korostuu tutkittavan ilmiön mahdollisimman perusteellinen avaaminen. Haastateltavat valikoituvat tutkimukseen Kumppaniksi ry:n kautta ja heitä oli kolme. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulosten mukaan kuntoutujien sosiaalinen kuntoutuminen muodostui muutoksista arjessa, vertaistuesta, tuki- ja terapiatahoista, kuntoutusympäristöstä, lähipiiristä, ulkopuolisista harjoittelujaksoista, terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä kuntoutuksen kestosta ja rytmityksestä. Kokemustieto antoi vahvistuksen sosiaalisen kuntoutumisen merkityksellisyydestä. Kuntoutumisessa sosiaalisen toimintakyvyn vahvistuminen tapahtuu kahden ulottuvuuden kautta. Siinä ihminen on vuorovaikutussuhteissa ja aktiivisena toimijana, osallistujana yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Tämä toteutuu ammatillisessa kuntoutuksessa tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammatillinen ja sosiaalinen kuntoutuminen etenevät rinnakkain. Sosiaaliseen kuntoutumiseen tarvitaan myös huomattavan paljon aikaa ja yksilöllistä asiakaslähtöistä kuntoutumista tukevaa työotetta sekä vuorovaikutuksellista tukemista. Kaikkia sosiaaliseen kuntoutumiseen vaikuttavia rakennusaineita kuvailtiin positiivisesti ja kuntoutumiseen oltiin tyytyväisiä sen edettyä omien voimavarojen sekä tavoitteiden mukaisesti.