Astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku : Tutkimuksellinen kehittämistyö
Lepistö, Marjo (2018)
Lepistö, Marjo
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319762
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Tekijä: Marjo Lepistö
Opinnäytetyön nimi: Astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku
Työn ohjaaja: TtT, yliopettaja Pirkko Sandelin ja TtT, yliopettaja Helena Heikka
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2018
Sivumäärä: 70 + 10
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata virtuaaliohjauksen hyödynnettävyyttä astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolussa Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten keuhko/allergiapoliklinikalla. Se tehtiin aiempaan laadukkaaseen näyttöön, asiakasymmärrykseen, palveluntarjoajien näkökulmaan ja käytännön toteuttamismahdollisuuksiin perustuen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli muotoilla astmatutkimuksiin tulevalle lapselle ja nuorelle asiakaslähtöinen palvelupolku, joka mahdollisesti sisältää virtuaaliohjausta.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana oli asiakaslähtöisyys ja kehittämismenetelmänä palvelumuotoilu. Asiakasymmärryksen muodostamisessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistot kerättiin kyselyllä, haastattelulla, havainnoinnilla ja ideapuun kokoamisella. Näihin osallistuivat astmatutkimuksissa käyvien lasten vanhemmat sekä lapset tai nuoret saivat halutessaan osallistua. Eri tavoin kerätyt aineistot yhdistettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Asiakasymmärrystä saatiin lasten ja nuorten sekä vanhempien valmiuksista virtuaaliohjaukseen ja näkemyksistä tutkimusten onnistumisista silloin, kun valmistautuminen toteutettaisiin virtuaaliohjauksen avulla. Näiden pohjalta muodostettiin asiakasprofiilit. Aineistosta saatiin myös vanhempien näkemyksiä hyvään ohjaukseen ja virtuaaliohjaukseen. Palveluntarjoajille järjestettiin kolme työpajaa, joissa työstettiin virtuaaliohjaukseen ja toimivaan palveluun liittyviä teemoja ja viimeisessä työpajassa muotoiltiin uusi astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku asiakasymmärrykseen, palveluntarjoajien näkökulmaan ja käytännön toteuttamismahdollisuuksiin perustuen. Taustalla vaikutti näyttöön perustuva tieto virtuaaliohjauksesta ja mobiilisovellusten toimivuudesta pitkäaikaissairautta sairastavilla lapsilla ja nuorilla.
Aiemmin astmatutkimukset sisälsivät kaksi käyntiä, valmistavan käynnin ja varsinaisen astmatutkimuskäynnin. Uudessa palvelupolussa astmatutkimuksiin valmistautuminen muodostuu vaihtoehtoisesti joko mobiilisovelluksella toteutetusta virtuaaliohjauksesta tai valmistavasta käynnistä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan hyvä ohjaus on asiakaslähtöistä ja asiasisällöltään perusteellista ja selkeää. Hyviä ohjauskeinoja ovat konkreettisen mallin näyttäminen ohjattavista asioista ja siitä, miten vanhemman kannattaa ohjata, jotta lapsi tai nuori oppisi ohjattavat asiat. Virtuaaliohjauksen parhaita keinoja ovat video, tekstiä ja kuvaa yhdistävä ohjeistus ja peli.
Virtuaaliohjaus on Lasten keuhko/allergiapoliklinikalla uusi ohjausmenetelmä. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön asiakasprofiilit auttavat suuntaamaan virtuaaliohjausta sopiville asiakasryhmille lasten ja nuorten astmatutkimuksissa. Uusi astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku tuo asiakaslähtöisyyttä, sillä se sisältää vaihtoehdon astmatutkimuksiin valmistautumiseen joko virtuaaliohjauksen tai valmistavan käynnin avulla.
Asiasanat: asiakaslähtöisyys, virtuaaliohjaus, mHealth, palvelupolku, palvelumuotoilu
Oulun ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Tekijä: Marjo Lepistö
Opinnäytetyön nimi: Astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku
Työn ohjaaja: TtT, yliopettaja Pirkko Sandelin ja TtT, yliopettaja Helena Heikka
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2018
Sivumäärä: 70 + 10
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli kuvata virtuaaliohjauksen hyödynnettävyyttä astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolussa Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten keuhko/allergiapoliklinikalla. Se tehtiin aiempaan laadukkaaseen näyttöön, asiakasymmärrykseen, palveluntarjoajien näkökulmaan ja käytännön toteuttamismahdollisuuksiin perustuen. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli muotoilla astmatutkimuksiin tulevalle lapselle ja nuorelle asiakaslähtöinen palvelupolku, joka mahdollisesti sisältää virtuaaliohjausta.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana oli asiakaslähtöisyys ja kehittämismenetelmänä palvelumuotoilu. Asiakasymmärryksen muodostamisessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistot kerättiin kyselyllä, haastattelulla, havainnoinnilla ja ideapuun kokoamisella. Näihin osallistuivat astmatutkimuksissa käyvien lasten vanhemmat sekä lapset tai nuoret saivat halutessaan osallistua. Eri tavoin kerätyt aineistot yhdistettiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Asiakasymmärrystä saatiin lasten ja nuorten sekä vanhempien valmiuksista virtuaaliohjaukseen ja näkemyksistä tutkimusten onnistumisista silloin, kun valmistautuminen toteutettaisiin virtuaaliohjauksen avulla. Näiden pohjalta muodostettiin asiakasprofiilit. Aineistosta saatiin myös vanhempien näkemyksiä hyvään ohjaukseen ja virtuaaliohjaukseen. Palveluntarjoajille järjestettiin kolme työpajaa, joissa työstettiin virtuaaliohjaukseen ja toimivaan palveluun liittyviä teemoja ja viimeisessä työpajassa muotoiltiin uusi astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku asiakasymmärrykseen, palveluntarjoajien näkökulmaan ja käytännön toteuttamismahdollisuuksiin perustuen. Taustalla vaikutti näyttöön perustuva tieto virtuaaliohjauksesta ja mobiilisovellusten toimivuudesta pitkäaikaissairautta sairastavilla lapsilla ja nuorilla.
Aiemmin astmatutkimukset sisälsivät kaksi käyntiä, valmistavan käynnin ja varsinaisen astmatutkimuskäynnin. Uudessa palvelupolussa astmatutkimuksiin valmistautuminen muodostuu vaihtoehtoisesti joko mobiilisovelluksella toteutetusta virtuaaliohjauksesta tai valmistavasta käynnistä. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten mukaan hyvä ohjaus on asiakaslähtöistä ja asiasisällöltään perusteellista ja selkeää. Hyviä ohjauskeinoja ovat konkreettisen mallin näyttäminen ohjattavista asioista ja siitä, miten vanhemman kannattaa ohjata, jotta lapsi tai nuori oppisi ohjattavat asiat. Virtuaaliohjauksen parhaita keinoja ovat video, tekstiä ja kuvaa yhdistävä ohjeistus ja peli.
Virtuaaliohjaus on Lasten keuhko/allergiapoliklinikalla uusi ohjausmenetelmä. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön asiakasprofiilit auttavat suuntaamaan virtuaaliohjausta sopiville asiakasryhmille lasten ja nuorten astmatutkimuksissa. Uusi astmatutkimuksiin tulevan lapsen ja nuoren palvelupolku tuo asiakaslähtöisyyttä, sillä se sisältää vaihtoehdon astmatutkimuksiin valmistautumiseen joko virtuaaliohjauksen tai valmistavan käynnin avulla.
Asiasanat: asiakaslähtöisyys, virtuaaliohjaus, mHealth, palvelupolku, palvelumuotoilu