Yhteistyökumppanuuden ja toiminnan kehittäminen - yhteistyökumppanien näkökulma
Juola, Eero (2018)
Juola, Eero
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319819
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohdeyrityksenä on suomalainen vakuutusyhtiö. Kohdeyritys tukeutuu korvaustoiminnassaan yhteistyökumppaneihin, jotka hoitavat vahinkokohteissa mm. kosteuskartoituksia. Yhteistyökumppanien rooli koko vahinkoprosessissa on merkittävä, minkä vuoksi yhteistyö-kumppanuuksien hoitaminen ja kehittäminen on kohdeyrityksen näkökulmasta tärkeää.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda kohdeyrityksen tietoon yhteistyökumppanuuksien nykytilaa sekä kehittämisehdotuksia niin kumppanuuksien kuin korvauskäsittelytyön kehittämiseksi. Tutkimus keskittyy nimenomaan yhteistyökumppanien näkökulmaan. Tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan rakennusvahinkoihin liittyviä kosteuskartoituksia ja muita vahinkotarkastuksia tekeviä kumppaneita.
Tutkimuksen teoriaosiossa käydään läpi yhteistyökumppanuutta tämän tutkimuksen näkökulmasta. Lisäksi teoriassa perehdytään vuorovaikutuksen merkitykseen. Tutkimus sisältää teemahaas-tattelun, missä on haastateltu neljää eri yhteistyökumppania. Näiden haastattelujen ja teorian pohjalta on rakennettu johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset.
Teemahaastatteluista käy ilmi, että kohdeyrityksen kumppanuustoiminta koetaan pääpiirteittäin toimivaksi. Kohdeyrityksen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja viedä sitä eteenpäin. Yhteistyötä haluttiin lisää ja osa haastateltavista toi esille uusia mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseksi. Tuloksissa korostui luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitys kumppanuustoiminnassa. Vuorovaikutus koettiin toimivaksi kohdeyrityksen korvauskäsittelijöiden kanssa, mikä on hyvä lähtökohta toimivalle yhteistyölle. Haastatteluissa tuli kuitenkin myös esille, että vuorovaikutusta käytännön tekijöiden kanssa toivottiin lisää.
Tämän tutkimuksen näkökulmasta kohdeyrityksen on suositeltavaa pohtia, toteutuuko kumppanuustoiminnassa molemminpuolinen hyötynäkökulma. Kumppanuuksia keskittämällä ja syventämällä kohdeyritys voisi saada lisäarvoa kumppanuudesta, toisaalta se vaatisi mahdollisesti lisä-resurssia kumppanuuksien johtamiseen. Kohdeyrityksen tulee huolehtia jatkossakin toimivasta vuorovaikutuksesta sekä päivittäisen yhteistyön sujuvuudesta, jotta kumppanuustoiminnasta saadaan täysi hyöty.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda kohdeyrityksen tietoon yhteistyökumppanuuksien nykytilaa sekä kehittämisehdotuksia niin kumppanuuksien kuin korvauskäsittelytyön kehittämiseksi. Tutkimus keskittyy nimenomaan yhteistyökumppanien näkökulmaan. Tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan rakennusvahinkoihin liittyviä kosteuskartoituksia ja muita vahinkotarkastuksia tekeviä kumppaneita.
Tutkimuksen teoriaosiossa käydään läpi yhteistyökumppanuutta tämän tutkimuksen näkökulmasta. Lisäksi teoriassa perehdytään vuorovaikutuksen merkitykseen. Tutkimus sisältää teemahaas-tattelun, missä on haastateltu neljää eri yhteistyökumppania. Näiden haastattelujen ja teorian pohjalta on rakennettu johtopäätökset sekä kehittämisehdotukset.
Teemahaastatteluista käy ilmi, että kohdeyrityksen kumppanuustoiminta koetaan pääpiirteittäin toimivaksi. Kohdeyrityksen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä ja viedä sitä eteenpäin. Yhteistyötä haluttiin lisää ja osa haastateltavista toi esille uusia mahdollisuuksia yhteistyön syventämiseksi. Tuloksissa korostui luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitys kumppanuustoiminnassa. Vuorovaikutus koettiin toimivaksi kohdeyrityksen korvauskäsittelijöiden kanssa, mikä on hyvä lähtökohta toimivalle yhteistyölle. Haastatteluissa tuli kuitenkin myös esille, että vuorovaikutusta käytännön tekijöiden kanssa toivottiin lisää.
Tämän tutkimuksen näkökulmasta kohdeyrityksen on suositeltavaa pohtia, toteutuuko kumppanuustoiminnassa molemminpuolinen hyötynäkökulma. Kumppanuuksia keskittämällä ja syventämällä kohdeyritys voisi saada lisäarvoa kumppanuudesta, toisaalta se vaatisi mahdollisesti lisä-resurssia kumppanuuksien johtamiseen. Kohdeyrityksen tulee huolehtia jatkossakin toimivasta vuorovaikutuksesta sekä päivittäisen yhteistyön sujuvuudesta, jotta kumppanuustoiminnasta saadaan täysi hyöty.