Finanssikriisin ja sen jälkeisten talouden suhdanteiden vaikutukset rahastosijoittajien käyttäytymiseen
Pukkala, Juhani (2018)
Pukkala, Juhani
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018113019279
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kolmen erityyppisen rahaston nettomerkintöjen kautta rahastosijoittajien käyttäytymistä talouden eri suhdanteiden aikana. Tarkastelujakso rajattiin vuosiin 2008–2017. Kyseinen ajanjakso sisälsi poikkeuksellisen monta talouden eri sykliä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka pääomia on siirrelty eri omaisuusluokkien välillä ja miten rahasto-osuuksien omistajat ovat reagoineet talouden eri suhdannevaihteluihin.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa tarkastellaan rahastosijoittamista sijoitusmuotona ja osana kansantaloutta. Tutkimuksessa olevat rahastotyypit esitellään yksityiskohtaisesti. Kansantaloutta käsittelevässä luvussa kuvaillaan vuosina 2008–2017 vallinneita talouden suhdanteita. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan vuosien 2007–2008 finanssikriisiä ja keskuspankkien elvyttävää rahapolitiikkaa sekä sen vaikutuksia globaaliin kansantalouteen.
Empiirisessä osiossa analysoidaan nettomerkintöjä rahastoittain ja pyritään selvittämään, toimivatko rahastosijoittajat rationaalisesti talouden eri suhdanteiden aikana. Empiriaosiossa on tehty yleistyksiä tietyn rahastotyypin omistajasta saatujen tutkimustulosten perusteella. Merkittävimpinä lähdeaineistoina tutkimuksessa ovat tilastokeskuksen tilastot sekä Suomen Sijoitustutkimus Oy:n rahastoraportit.
Tutkimukseen valittiin kolme kohderahastoa, jotka edustavat kolmea suosituinta rahastoluokkaa: osakerahastoja, yhdistelmärahastoja ja korkorahastoja. Tutkittaviksi rahastoiksi valikoituivat Seligson & Co OMX Helsinki 25 -osakerahasto, Nordea Säästö 50 -yhdistelmärahasto ja euroalueen valtioiden korkopapereihin sijoittava Seligson & Co Euro-obligaatio.
Talouden eri suhdanteita mitattiin bruttokansantuotteen ja julkisen velan kasvun avulla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että rahastosijoittajien käyttäytymisellä ei ole merkittävää positiivista tai negatiivista korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Tutkimustulosten perusteella rahastosijoittajat eivät ajoita lunastus- tai merkintätoimeksiantoja talouden suhdanteisiin perustuen.
Tutkimuksen teoreettisessa osiossa tarkastellaan rahastosijoittamista sijoitusmuotona ja osana kansantaloutta. Tutkimuksessa olevat rahastotyypit esitellään yksityiskohtaisesti. Kansantaloutta käsittelevässä luvussa kuvaillaan vuosina 2008–2017 vallinneita talouden suhdanteita. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan vuosien 2007–2008 finanssikriisiä ja keskuspankkien elvyttävää rahapolitiikkaa sekä sen vaikutuksia globaaliin kansantalouteen.
Empiirisessä osiossa analysoidaan nettomerkintöjä rahastoittain ja pyritään selvittämään, toimivatko rahastosijoittajat rationaalisesti talouden eri suhdanteiden aikana. Empiriaosiossa on tehty yleistyksiä tietyn rahastotyypin omistajasta saatujen tutkimustulosten perusteella. Merkittävimpinä lähdeaineistoina tutkimuksessa ovat tilastokeskuksen tilastot sekä Suomen Sijoitustutkimus Oy:n rahastoraportit.
Tutkimukseen valittiin kolme kohderahastoa, jotka edustavat kolmea suosituinta rahastoluokkaa: osakerahastoja, yhdistelmärahastoja ja korkorahastoja. Tutkittaviksi rahastoiksi valikoituivat Seligson & Co OMX Helsinki 25 -osakerahasto, Nordea Säästö 50 -yhdistelmärahasto ja euroalueen valtioiden korkopapereihin sijoittava Seligson & Co Euro-obligaatio.
Talouden eri suhdanteita mitattiin bruttokansantuotteen ja julkisen velan kasvun avulla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että rahastosijoittajien käyttäytymisellä ei ole merkittävää positiivista tai negatiivista korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Tutkimustulosten perusteella rahastosijoittajat eivät ajoita lunastus- tai merkintätoimeksiantoja talouden suhdanteisiin perustuen.