Naudan liete maissin jaetussa lannoituksessa
Kiiski, Atte (2018)
Kiiski, Atte
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420008
Tiivistelmä
Maissi on Suomessa vielä harvinainen, mutta nopeasti yleistyvä viljelykasvi. Suurin osa maissista viljellään nautakarjan karkearehuksi. Puitavaa maissia Suomessa ei voida viljellä lyhyen ja epäsuotuisan kasvukauden sekä lyhyen kasvuajan lajikkeiden puuttumisen vuoksi. Vuonna 2013 maissia viljeltiin noin 300 hehtaarin alalla, vuonna 2016 jo noin 575 hehtaarilla ja ennuste vuodelle 2018 on jo noin 1 000 hehtaaria. Säilörehumaissi on erityisesti nautakarjalle hyvä rehukomponentti sen erilaisen ravinnekoostumuksen vuoksi nurmisäilörehuun verrattuna.
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli tutkia maissin lannoituksen jakamista naudan lietteellä kasvustoon. Työ oli tutkimus, joka toteutettiin ruutukokeina. Kokeessa selvitettiin jaetun lannoituksen vaikutusta maissin laatuun ja satotasoon. Lannoituksen jakamisella ajateltiin olevan vaikutusta etenkin tähkien kehitykseen ja tärkkelyksen määrään. Yleisesti säilörehumaissia lannoitetaan runsaasti karjanlannalla. Karjanlannan ravinteiden hidasliukoisuuden vuoksi on mahdollista, että myöhään liukeneva typpi jatkaa maissin kasvua myöhään syksylle.
Työn suunnittelu aloitettiin huhtikuun lopussa 2017. Toimeksiantajana oli Savonia-ammatikorkeakoulun Lantalogistiikka-hanke Savonialta. Työhön liittyvät koeruudut perustettiin 1.6.2017. Ruutuja oli yhteensä 24 kappaletta. Koe toteutettiin kerranteisiin satunnaistettuna, eli kerranteita oli kolme kappaletta ja eri lannoituskäsittelyjä kahdeksan. Koeruutuja ei kylvetty muovin alle, kuten Suomessa on yleisest tapana.
Olosuhteet kasvukaudella 2017 olivat haastavat maissille kylmän ja sateisen sään vuoksi. Lisäksi kylvö ilman muovia vaikutti kasvuun negatiivisesti. Lietteen jakamisella kasvukaudelle ei saatu poisitiivisia sato- tai laatuvasteita verrattuna normaaliin lannoitukseen. Koejäsenellä 7, joka sai täydennyslannoituksen 40 senttimetrin pituiseen kasvustoon, havaittiin kuitenkin muita korkeampi raakavalkuaispitoisuus. Lannoituksen jakamisella sen sijaan oli negatiivisia vaikutuksia lyhyeen kasvustoon: Satomäärät laskivat ja eri aikaan annetuilla täydennyslannoituksilla havaittiin myös pieniä laatuvaikutuksia. Erityisesti koejäsenet, jotka saivat täydennyslannoituksen aikaisin, olivat lyhyempiä, tähkällisten kasvien osuudet pienempiä ja kuiva-ainesadot heikompia verrattuna muihin. Ruutu joka sai 40 senttimetrin pituisena täydennyslannoituksen tuotti yhtä hyvän ja laadukkaan sadon kuin ruudut, joille lannoitusta ei jaettu.
Kokeen tulokset olivat osittain odotetut, mutta vallitseva sää kesällä 2017 yllätti. Säällä oli merkittävä osuus kokeen tulosten kanssa. Koetta tehdessä tiedettiin, että muovilla on iso merkitys maissin kasvuun ja kehitykseen, mutta käytännön levitystä ajatellen muovi jätettiin pois. Säilörehumaissin lannoituksen jakamisella karjalannan avulla ei saavuteta positiivisia hyötyjä. Jos lietteenlevitystä aiotaan jakaa, niin se tulisi levittää mahdollisimman pitkään kasvustoon. Opinnäytetyö antoi kuitenkin suuntaa ja pohdittavaa maissin viljelyvaihtoehtoihin ja tyyleihin.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat toimeksiantajalle sen, että maissin lannoituksen tyylejä karjanlannalla on syytä kehittää ja tutkia lisää. Tuloksien avulla voidaan suunnitella uusia kenttäkokeita, joissa tutkitaan keskeneräisen maissin tekemistä säilörehuksi haastavina vuosina.
Opinnäytetyössä tarkoituksena oli tutkia maissin lannoituksen jakamista naudan lietteellä kasvustoon. Työ oli tutkimus, joka toteutettiin ruutukokeina. Kokeessa selvitettiin jaetun lannoituksen vaikutusta maissin laatuun ja satotasoon. Lannoituksen jakamisella ajateltiin olevan vaikutusta etenkin tähkien kehitykseen ja tärkkelyksen määrään. Yleisesti säilörehumaissia lannoitetaan runsaasti karjanlannalla. Karjanlannan ravinteiden hidasliukoisuuden vuoksi on mahdollista, että myöhään liukeneva typpi jatkaa maissin kasvua myöhään syksylle.
Työn suunnittelu aloitettiin huhtikuun lopussa 2017. Toimeksiantajana oli Savonia-ammatikorkeakoulun Lantalogistiikka-hanke Savonialta. Työhön liittyvät koeruudut perustettiin 1.6.2017. Ruutuja oli yhteensä 24 kappaletta. Koe toteutettiin kerranteisiin satunnaistettuna, eli kerranteita oli kolme kappaletta ja eri lannoituskäsittelyjä kahdeksan. Koeruutuja ei kylvetty muovin alle, kuten Suomessa on yleisest tapana.
Olosuhteet kasvukaudella 2017 olivat haastavat maissille kylmän ja sateisen sään vuoksi. Lisäksi kylvö ilman muovia vaikutti kasvuun negatiivisesti. Lietteen jakamisella kasvukaudelle ei saatu poisitiivisia sato- tai laatuvasteita verrattuna normaaliin lannoitukseen. Koejäsenellä 7, joka sai täydennyslannoituksen 40 senttimetrin pituiseen kasvustoon, havaittiin kuitenkin muita korkeampi raakavalkuaispitoisuus. Lannoituksen jakamisella sen sijaan oli negatiivisia vaikutuksia lyhyeen kasvustoon: Satomäärät laskivat ja eri aikaan annetuilla täydennyslannoituksilla havaittiin myös pieniä laatuvaikutuksia. Erityisesti koejäsenet, jotka saivat täydennyslannoituksen aikaisin, olivat lyhyempiä, tähkällisten kasvien osuudet pienempiä ja kuiva-ainesadot heikompia verrattuna muihin. Ruutu joka sai 40 senttimetrin pituisena täydennyslannoituksen tuotti yhtä hyvän ja laadukkaan sadon kuin ruudut, joille lannoitusta ei jaettu.
Kokeen tulokset olivat osittain odotetut, mutta vallitseva sää kesällä 2017 yllätti. Säällä oli merkittävä osuus kokeen tulosten kanssa. Koetta tehdessä tiedettiin, että muovilla on iso merkitys maissin kasvuun ja kehitykseen, mutta käytännön levitystä ajatellen muovi jätettiin pois. Säilörehumaissin lannoituksen jakamisella karjalannan avulla ei saavuteta positiivisia hyötyjä. Jos lietteenlevitystä aiotaan jakaa, niin se tulisi levittää mahdollisimman pitkään kasvustoon. Opinnäytetyö antoi kuitenkin suuntaa ja pohdittavaa maissin viljelyvaihtoehtoihin ja tyyleihin.
Opinnäytetyön tulokset vahvistivat toimeksiantajalle sen, että maissin lannoituksen tyylejä karjanlannalla on syytä kehittää ja tutkia lisää. Tuloksien avulla voidaan suunnitella uusia kenttäkokeita, joissa tutkitaan keskeneräisen maissin tekemistä säilörehuksi haastavina vuosina.