Tradenomista K-ruokakauppiaaksi
Pussinen, Miika (2018)
Pussinen, Miika
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420021
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420021
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin, mitä taitoja K-ruokakauppias tarvitsee sekä kuinka liiketalouden tradenomiopintoja pystyy hyödyntämään K-ruokakauppiasuralla. Aluksi selvitin kaupan alasta yleistietoja ja otin selvää Ring/Tigertin kuvion kautta mitä eri kilpailukeinoja kaupalla on. Kilpailukeinojen selvittämisen jälkeen selvitin ketjuuntumista kaupan alalla ja sen tuomia hyötyjä sekä haittoja ja miten se eroaa franchising-yrittäjyydestä.
Viidennessä luvussa perehdyin K-ryhmään, kuinka se on uudistanut itseään vuodesta 2015 alkaen panostamalla asiakaslähtöisyyteen, entistä fokusoituneempaan liiketoimintaan sekä kasvun ja kannattavuuden vahvistamiseen. Ennen varsinaiseen K-kauppiasyrittäjyys lukuun siirtymistä kirjoitin vielä ketjuuntumisesta K-ryhmässä: mikä on ketjusopimus ja -käsikirja. Käsittelin vielä uutta trendiä monikauppamallia, jossa yhdellä K-kauppiasyrittäjällä on useampi K-kauppa johdettavana.
Kun olin perehtynyt Keskon toimintaan siirryin työssäni käsittelemään K-kauppiasyrittäjyyttä Keskolla: sitä kuinka sen suosio on kasvussa, mitä osaamista K-ruokakauppiailta vaaditaan, kuinka K-ruokakauppiasvalmennukseen hakeudutaan ja mitä se pitää sisällään. Esiin nousi se, että jokainen kauppa ja kauppias on erilainen. K-kauppiasyrittäjyyteen perehtymisen jälkeen otin selvää liiketalouden tradenomitutkinnon rakenteesta Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja perehdyin etenkin Kauppa ja yrittäjyys -opintoihin sekä yrittäjyyden suuntautumisopintoihin.
Työtä varten haastattelin Keskon päivittäistavara/kauppiastoimintojen markkinointipäällikköä Matti Vornasta, K-kauppiasliiton koulutuskoordinaattori Cecilia Jerniä, kahta eri K-kauppiasta sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtoria Tarja Jokista. Haastatteluista nousi esille jo aiemmin mainitsemani jokainen kauppa ja kauppias on erilainen ja heidän taustansa ovat myös hyvinkin erilaisia. Kauppias saattaa olla taustaltaan pankinjohtaja, tradenomi, ylioppilas tai vaikka kirvesmies.
Tutkimuksessa selvisi, että ei ole olemassa valmista polkua tai reittiä, jonka käymällä tie K-ruokakauppiasvalmennukseen avautuisi. Se on edellytys kauppiaaksi pääsemiselle. K-ruokakauppiasyrittäjä tarvitsee hyvin laaja-alaista osaamista ja tietämystä, myös paljon sellaista mitä ei opi koulun penkillä, vaan ainoastaan tekemällä. Tärkeintä on tekeminen, intohimo ja asenne eikä niinkään koulutus. Keskeisimmiksi asioiksi nousivat HR eli henkilöstöhallintoon liittyvät taidot kuten rekrytointi ja johtaminen, mukautuvuus asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, kyky ymmärtää ja ennakoida asiakkaan käyttäytymistä ja tarpeita sekä taloushallinnon tunteminen.
Viidennessä luvussa perehdyin K-ryhmään, kuinka se on uudistanut itseään vuodesta 2015 alkaen panostamalla asiakaslähtöisyyteen, entistä fokusoituneempaan liiketoimintaan sekä kasvun ja kannattavuuden vahvistamiseen. Ennen varsinaiseen K-kauppiasyrittäjyys lukuun siirtymistä kirjoitin vielä ketjuuntumisesta K-ryhmässä: mikä on ketjusopimus ja -käsikirja. Käsittelin vielä uutta trendiä monikauppamallia, jossa yhdellä K-kauppiasyrittäjällä on useampi K-kauppa johdettavana.
Kun olin perehtynyt Keskon toimintaan siirryin työssäni käsittelemään K-kauppiasyrittäjyyttä Keskolla: sitä kuinka sen suosio on kasvussa, mitä osaamista K-ruokakauppiailta vaaditaan, kuinka K-ruokakauppiasvalmennukseen hakeudutaan ja mitä se pitää sisällään. Esiin nousi se, että jokainen kauppa ja kauppias on erilainen. K-kauppiasyrittäjyyteen perehtymisen jälkeen otin selvää liiketalouden tradenomitutkinnon rakenteesta Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa ja perehdyin etenkin Kauppa ja yrittäjyys -opintoihin sekä yrittäjyyden suuntautumisopintoihin.
Työtä varten haastattelin Keskon päivittäistavara/kauppiastoimintojen markkinointipäällikköä Matti Vornasta, K-kauppiasliiton koulutuskoordinaattori Cecilia Jerniä, kahta eri K-kauppiasta sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun lehtoria Tarja Jokista. Haastatteluista nousi esille jo aiemmin mainitsemani jokainen kauppa ja kauppias on erilainen ja heidän taustansa ovat myös hyvinkin erilaisia. Kauppias saattaa olla taustaltaan pankinjohtaja, tradenomi, ylioppilas tai vaikka kirvesmies.
Tutkimuksessa selvisi, että ei ole olemassa valmista polkua tai reittiä, jonka käymällä tie K-ruokakauppiasvalmennukseen avautuisi. Se on edellytys kauppiaaksi pääsemiselle. K-ruokakauppiasyrittäjä tarvitsee hyvin laaja-alaista osaamista ja tietämystä, myös paljon sellaista mitä ei opi koulun penkillä, vaan ainoastaan tekemällä. Tärkeintä on tekeminen, intohimo ja asenne eikä niinkään koulutus. Keskeisimmiksi asioiksi nousivat HR eli henkilöstöhallintoon liittyvät taidot kuten rekrytointi ja johtaminen, mukautuvuus asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, kyky ymmärtää ja ennakoida asiakkaan käyttäytymistä ja tarpeita sekä taloushallinnon tunteminen.