Ikääntyneiden tasapainon tutkiminen HUR SmartBalance-ohjelmistolla : Skaalattujen tasapainoindeksien käyttökelpoisuuden testaaminen
Kudjoi, Tapani; Lehtola, Samu (2018)
Kudjoi, Tapani
Lehtola, Samu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319820
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120319820
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja, HUR oy, kehittää mittausmenetelmää, jolla tutkitaan ikääntyneiden ihmisten tasapainoa. Opinnäytetyön aihe oli testata kokeellisesti tasapainon tilaa kuvaavien empiirisesti valittujen tasapainoindeksien kykyä erotella kaatuneet ei kaatuneista. Indeksit ovat staattinen tasapainoindeksi, proprioseptinen tasapainoindeksi, visuaalinen tasapainoindeksi ja vestibulaarinen tasapainoindeksi. Aihe rajattiin pelkästään voimalevyanturilla tehtäviin tasapainomittauksiin ja niiden tulosten käsittelyyn. Tutkimusongelmaksi nousi tasapainomittauksista skaalattujen tasapainoindeksien yhteyden tutkiminen koehenkilöiden kaatumishistoriaan ja tasapainoindeksien käyttökelpoisuuden tutkiminen kaatumisriskin ennustamisessa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tiedonhankintamenetelmiä toisiaan täydentävästi. Tutkittavat haastateltiin ja mittausaineisto käsiteltiin haastattelun perusteella saatuihin tietoihin peilaten. Tutkimusasetelma oli kokeellinen. Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin seniori-ikäisiä tutkittavia, joista osa asui itsenäisesti ja osa palvelutaloissa. Mittausolosuhteet pyrittiin vakioimaan tasapainolevyllä tehtäville mittauksille laaditun tutkimusprotokollan mukaisesti. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään ilmoitetun kaatumishistorian perusteella. Ryhmien saamia mittaustuloksia verrattiin esitietoihin. Opinnäytetyötä varten tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin aiempien tutkimusten teoriapohjaa ja tuloksia. Lähdeaineiston perusteella tutustuttiin myös käytössä oleviin tasapainon mittausmenetelmiin, tasapainon säätelyjärjestelmiin, ikääntymisen ja sairauksien vaikutuksiin tasapainoa ylläpitäviin elinjärjestelmiin ja kaatumistapaturmien riskitekijöihin. Lähdeaineistona käytettiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä julkaisuja, painottaen tuoreimpia tutkimuksia.
Tehdyn tutkimuksen perusteella havaittiin, ettei käytössä olleen mittausmenetelmän erottelukyky riitä poimimaan luotettavasti kohdejoukosta niitä henkilöitä, jotka ovat jo kaatuneet. Vain yhden mitatun indeksin perusteella kaatuneiden ryhmässä tulokset olivat kaatumattomia heikompia, ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä. Muissa mittauksissa ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Luotettavammat tulokset vaatisivat pidempiaikaisen seurannan ja uusintamittaukset, jotka eivät olleet työhön käytettävän ajan puitteissa mahdollisia.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tiedonhankintamenetelmiä toisiaan täydentävästi. Tutkittavat haastateltiin ja mittausaineisto käsiteltiin haastattelun perusteella saatuihin tietoihin peilaten. Tutkimusasetelma oli kokeellinen. Opinnäytetyötä varten rekrytoitiin seniori-ikäisiä tutkittavia, joista osa asui itsenäisesti ja osa palvelutaloissa. Mittausolosuhteet pyrittiin vakioimaan tasapainolevyllä tehtäville mittauksille laaditun tutkimusprotokollan mukaisesti. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään ilmoitetun kaatumishistorian perusteella. Ryhmien saamia mittaustuloksia verrattiin esitietoihin. Opinnäytetyötä varten tehtiin kirjallisuuskatsaus, jossa tarkasteltiin aiempien tutkimusten teoriapohjaa ja tuloksia. Lähdeaineiston perusteella tutustuttiin myös käytössä oleviin tasapainon mittausmenetelmiin, tasapainon säätelyjärjestelmiin, ikääntymisen ja sairauksien vaikutuksiin tasapainoa ylläpitäviin elinjärjestelmiin ja kaatumistapaturmien riskitekijöihin. Lähdeaineistona käytettiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä julkaisuja, painottaen tuoreimpia tutkimuksia.
Tehdyn tutkimuksen perusteella havaittiin, ettei käytössä olleen mittausmenetelmän erottelukyky riitä poimimaan luotettavasti kohdejoukosta niitä henkilöitä, jotka ovat jo kaatuneet. Vain yhden mitatun indeksin perusteella kaatuneiden ryhmässä tulokset olivat kaatumattomia heikompia, ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävä. Muissa mittauksissa ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa. Luotettavammat tulokset vaatisivat pidempiaikaisen seurannan ja uusintamittaukset, jotka eivät olleet työhön käytettävän ajan puitteissa mahdollisia.