Diabetesohjaus ja siihen liittyvät haasteet skitsofreniaa sairastavilla Niemikotisäätiön yksiköissä
Rinne, Tanja; Siponen, Sini (2018)
Rinne, Tanja
Siponen, Sini
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018120420052
Tiivistelmä
Diabetesta, metabolista oireyhtymää ja lihavuutta esiintyy paljon skitsofreniaa sairastavilla. Runsaan somaattisen sairastavuuteen vaikuttavat mm. skitsofrenian taudinkuvaan liittyvä negatiivinen oireilu sekä kognitiiviset puutosoireet, epäterveelliset elämäntavat ja -terveyskäyttäytyminen, psykoosilääkitys sekä hoidon viivästyminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Niemikotisäätiön henkilökunnan kokemuksen kautta tulleita haasteita skitsofreniapotilaiden diabeteshoidossa sekä kuvata Niemikotisäätiön henkilökunnan kokemusta omasta osaamisestaan diabeteksen hoidossa. Yhteistyötahona toimi Niemikotisäätiö. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostikyselylomaketta ja aineiston analysoinnissa käytimme monimenetelmätutkimusta. Tämä opinnäytetyö oli luonteeltaan toiminnallinen ja sen tavoitteena oli tuottaa Niemikotisäätiön asumispalveluiden henkilökunnan käyttöön ohjelehtinen, tukemaan diabeteshoitotyötä Niemikotisäätiön yksiköissä.
Tuloksissa ilmenee, että Niemikotisäätiön kokemat haasteet skitsofreniaa sairastavien diabeteshoidossa ja -ohjauksessa peilautuvat lähes suoraan aiempaan tutkittuun tietoon kyseisistä haasteista. Vastauksissa haasteina korostuivat palvelunkäyttäjien motivaation heikkous, kognitiivisten kykyjen heikkeneminen ja epäterveelliset elämäntavat. Tärkeää olisi ennaltaehkäisevä elintapaohjaus ja ohjauksen jatkuvuus sekä toistaminen. Tätä varten kussakin yksikössä, olisi hyödyllistä valita ohjaajista diabetesvastaava. Kyselyssä ilmenneitä haasteita ja osaamisen arviointia hyödynsimme ohjelehtisen tuottamisessa.
Yhteistyö diabeteshoitajan kanssa oli usean kyselyyn vastanneen mielestä melko puutteellista ja jotkut vastaajista kokivat, ettei diabeteshoitajat ymmärtäneet mielenterveyskuntoutujan erityistarpeita ohjauksen kanssa. Terveysasemien diabeteshoitajilla on ajantasaista tietoa ja osaamista nimenomaan diabetekseen liittyvissä kysymyksissä ja taas Niemikotisäätiön työntekijöillä on vastaavaa osaamista mielenterveyskuntoutujien ohjauksesta, joten vastavuoroinen toimiva yhteistyö olisi rikastuttavaa kummallekin osapuolelle. Olisi hyödyllistä ja tarpeellista kehittää yhteistyötoimintaa terveysasemien kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Niemikotisäätiön henkilökunnan kokemuksen kautta tulleita haasteita skitsofreniapotilaiden diabeteshoidossa sekä kuvata Niemikotisäätiön henkilökunnan kokemusta omasta osaamisestaan diabeteksen hoidossa. Yhteistyötahona toimi Niemikotisäätiö. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköpostikyselylomaketta ja aineiston analysoinnissa käytimme monimenetelmätutkimusta. Tämä opinnäytetyö oli luonteeltaan toiminnallinen ja sen tavoitteena oli tuottaa Niemikotisäätiön asumispalveluiden henkilökunnan käyttöön ohjelehtinen, tukemaan diabeteshoitotyötä Niemikotisäätiön yksiköissä.
Tuloksissa ilmenee, että Niemikotisäätiön kokemat haasteet skitsofreniaa sairastavien diabeteshoidossa ja -ohjauksessa peilautuvat lähes suoraan aiempaan tutkittuun tietoon kyseisistä haasteista. Vastauksissa haasteina korostuivat palvelunkäyttäjien motivaation heikkous, kognitiivisten kykyjen heikkeneminen ja epäterveelliset elämäntavat. Tärkeää olisi ennaltaehkäisevä elintapaohjaus ja ohjauksen jatkuvuus sekä toistaminen. Tätä varten kussakin yksikössä, olisi hyödyllistä valita ohjaajista diabetesvastaava. Kyselyssä ilmenneitä haasteita ja osaamisen arviointia hyödynsimme ohjelehtisen tuottamisessa.
Yhteistyö diabeteshoitajan kanssa oli usean kyselyyn vastanneen mielestä melko puutteellista ja jotkut vastaajista kokivat, ettei diabeteshoitajat ymmärtäneet mielenterveyskuntoutujan erityistarpeita ohjauksen kanssa. Terveysasemien diabeteshoitajilla on ajantasaista tietoa ja osaamista nimenomaan diabetekseen liittyvissä kysymyksissä ja taas Niemikotisäätiön työntekijöillä on vastaavaa osaamista mielenterveyskuntoutujien ohjauksesta, joten vastavuoroinen toimiva yhteistyö olisi rikastuttavaa kummallekin osapuolelle. Olisi hyödyllistä ja tarpeellista kehittää yhteistyötoimintaa terveysasemien kanssa.