Snellmanin Kokkikartano Oy:n jätehuoltojärjestelmien kehittäminen
Törmä, Liisa (2010)
Lataukset:
Törmä, Liisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052010059
Tiivistelmä
Tein opinnäytetyöni Snellmanin Kokkikartano Oy:n toimeksiantona, osana laajempaa kestävän kehityksen projektia. Tavoitteena oli kehittää yrityksen jätehuoltojärjestelmiä vastaamaan paremmin kestävän kehityksen vaatimuksia. Työn aikana selvitettiin yrityksen jätehuollon tilanne projektin alussa, etsittiin ratkaisumalleja jätehuollon kehittämiseksi ja toteutettiin toimenpiteitä käytännössä.
Lähtötilanteessa Snellmanin Kokkikartano Oy:ssä kerättiin viittä jätejaetta; sekajäte, biojäte, metalli, lasi sekä pahvi. Kierrätysjärjestelmät puuttuivat paperilta, SER-jakeelta, paristoilta, loisteputkilta ja tietosuojamateriaalilta. Metallien, biojätteen sekä lasin osalta ilmeni tarvetta tehostaa lajittelua.
Jätemäärien vähentämiseksi selvitettiin keinoja vähentää pakkauksista kertyvää jätettä. Pakkausten uudelleen täyttäminen olisi tehokas keino vähentää jätemääriä, mutta pakkausten muuttamiseen vaikuttaminen osoittautui hankalaksi. Joidenkin raaka-aineiden osalta siirtymällä käyttämään toisenlaisia pakkauksia voitaisiin vähentää jätemääriä. Yrityksen uuden lähettämön käyttöönotto vähensi merkittävästi kertyvän paperijätteen määrää.
Hyötykäyttöön ohjaamista ja lajittelua tehostettiin lisäämällä lajittelupisteitä tuotantoon, toimistotiloihin sekä ruokalaan. Uusina menetelminä käyttöön otettiin loisteputkien, paperin, paristojen, rasvan, SER-jakeen sekä tietosuojamateriaalin keräykset. Jotkin suunnitelluista toimenpiteistä osoittautuivat mahdottomiksi tai kannattamattomiksi toteuttaa.
Sekajätteen osalta selvitettiin mahdollisuuksia energiahyötykäyttöön ohjaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat jätteen prosessoiminen rinnakkaispolttoaineeksi Keravalla tai ohjaaminen massapolttoon Riihimäelle. Sekajäte sellaisenaan ei soveltunut energiajakeeksi ja sen käsitteleminen Kokkikartanolla energiajaekelpoiseksi osoittautui kannattamattomaksi. Energiahyödyntäminen toteutettiin ohjaamalla jäte massapolttoon. Biojäte tullaan jatkossa jalostamaan etanoliksi, jota käytetään liikennepolttoaineena.
Kiinnittämällä huomiota raaka-aineiden pakkauksiin, niiden uudelleentäyttöön ja kierrätettävyyteen jo tuotekehitysvaiheessa, voidaan jätemääriä vähentää tulevaisuudessa. Tuotannon prosesseja kehittämällä voidaan suurin osa sekajätteestä tulevaisuudessa ohjata energiajaekeräykseen. Henkilökunnalla on tärkeä rooli jätehuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta. Koulutuksella ja ohjeistuksella voidaan vaikuttaa siihen, että tieto jätehuollon käytänteistä on henkilökunnan saatavilla.
Lähtötilanteessa Snellmanin Kokkikartano Oy:ssä kerättiin viittä jätejaetta; sekajäte, biojäte, metalli, lasi sekä pahvi. Kierrätysjärjestelmät puuttuivat paperilta, SER-jakeelta, paristoilta, loisteputkilta ja tietosuojamateriaalilta. Metallien, biojätteen sekä lasin osalta ilmeni tarvetta tehostaa lajittelua.
Jätemäärien vähentämiseksi selvitettiin keinoja vähentää pakkauksista kertyvää jätettä. Pakkausten uudelleen täyttäminen olisi tehokas keino vähentää jätemääriä, mutta pakkausten muuttamiseen vaikuttaminen osoittautui hankalaksi. Joidenkin raaka-aineiden osalta siirtymällä käyttämään toisenlaisia pakkauksia voitaisiin vähentää jätemääriä. Yrityksen uuden lähettämön käyttöönotto vähensi merkittävästi kertyvän paperijätteen määrää.
Hyötykäyttöön ohjaamista ja lajittelua tehostettiin lisäämällä lajittelupisteitä tuotantoon, toimistotiloihin sekä ruokalaan. Uusina menetelminä käyttöön otettiin loisteputkien, paperin, paristojen, rasvan, SER-jakeen sekä tietosuojamateriaalin keräykset. Jotkin suunnitelluista toimenpiteistä osoittautuivat mahdottomiksi tai kannattamattomiksi toteuttaa.
Sekajätteen osalta selvitettiin mahdollisuuksia energiahyötykäyttöön ohjaamiseksi. Vaihtoehtoina olivat jätteen prosessoiminen rinnakkaispolttoaineeksi Keravalla tai ohjaaminen massapolttoon Riihimäelle. Sekajäte sellaisenaan ei soveltunut energiajakeeksi ja sen käsitteleminen Kokkikartanolla energiajaekelpoiseksi osoittautui kannattamattomaksi. Energiahyödyntäminen toteutettiin ohjaamalla jäte massapolttoon. Biojäte tullaan jatkossa jalostamaan etanoliksi, jota käytetään liikennepolttoaineena.
Kiinnittämällä huomiota raaka-aineiden pakkauksiin, niiden uudelleentäyttöön ja kierrätettävyyteen jo tuotekehitysvaiheessa, voidaan jätemääriä vähentää tulevaisuudessa. Tuotannon prosesseja kehittämällä voidaan suurin osa sekajätteestä tulevaisuudessa ohjata energiajaekeräykseen. Henkilökunnalla on tärkeä rooli jätehuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta. Koulutuksella ja ohjeistuksella voidaan vaikuttaa siihen, että tieto jätehuollon käytänteistä on henkilökunnan saatavilla.