Jogurttimakujen kehittäminen Valiolle ja uuden kuluttajatestimenetelmän pilotointi
Turunen, Anniina; Stoor, Maarit (2010)
Turunen, Anniina
Stoor, Maarit
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297258
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004297258
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli antaa Valiolle selvitys, olisiko heille hyötyä toimintatapojen muuttamisesta jogurtin uutuusmakujen valintaa koskien. Perinteisesti Valiolla valitaan jogurt-tien uutuusmaut tutkimus- ja tuotekehitysyksikössä eli T&K:ssa tehtävällä mieltymystestillä valitsemalla muutamien vaihtoehtojen joukosta paras. Uutta valintamenetelmää eli kulutta-jatutkimusta testaamalla selvitimme tutkimuksen tuloksen eli kuluttajien mielestä parhaan jogurttimaun kuudesta eri mausta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kaipaavatko ku-luttajat uusia makuja vai ovatko vanhat, tutut maut edelleen suosikkeja. Tutkimus perustui aistinvaraiseen arviointiin. Opinnäytetyöllämme oli siis kaksi tavoitetta: vertailla Valion ny-kyistä menetelmää ja uudenlaista kuluttajatutkimusta uutuusmakujen valintatapoina sekä kuluttajatutkimuksen tulosten perusteella selvittää paras uutuusmaku.
Opinnäytetyön tekoon sisältyi kolme tärkeää työtehtävää. Ensimmäinen tehtävä oli uusien jogurttimakujen kehittäminen Valion tutkimus- ja tuotekehitysyksikössä. Tämän jälkeen läh-dimme maistattamaan uusia jogurtteja kuluttajilla ja samalla pilotoimme uuden kuluttajates-timenetelmän. Maistattaminen tapahtui myymälöissä eri puolilla Suomea. Lopuksi analysoim-me myymälätesteistä saadut tulokset ja selvitimme kuluttajien parhaaksi valitseman maun.
Aineistonkeruumenetelminä käytimme sekä kvalitatiivista eli laadullista että kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Olemme siis keränneet aineistoa, joka on analysoitu aineistonkä-sittelyohjelma SPSS:n avulla sekä keränneet kuluttajien mielipiteitä. Numeeriset tulokset ovat kuitenkin työmme kannalta informatiivisempia ja enimmäkseen keskitymme niihin.
Tulosten perusteella voimme todeta X-jogurtin olleen kuluttajille mieluisin. X-jogurtti olisi sekä Valiolle että markkinoille uusi tulokas, joten tuotteen kehittäminen olisi kannattavaa viedä loppuun asti. Erityisesti kiinnittäisimme huomiota tuotteen markkinointiin, koska on jo olemassa useita jogurttimakuja ja –tuotteita. Ehdottaisimme jatkotoimenpiteenä edelleen X-jogurtin maistattamista, jotta kuluttajat pääsisivät tutustumaan tuotteeseen, jolloin he eivät joutuisi ostamaan tuntematonta makua. Uskoisimme tämän lisäävän tuotteen myyntiä, koska tällöin syntyisi vähemmän tilanteita, joissa kuluttaja joutuu valitsemaan joko tutun ja turval-lisen tai täysin uuden ja erikoisen maun välillä.
Erot eri paikkakunnilta saatujen tulosten ja Valion tulosten välillä johtuivat suurilta osin ar-vioijista. Myymälöissä haastattelimme suurempaa otosta ihmisiä, kuin mitä T&K:n raadissa oli mukana. On myös otettava huomioon, että Valion minikuluttajaraadilla on alan osaamista ja mahdollisesti harjoitetumpi makuaisti kuin kuluttajilla. Tulosten perusteella voimme ainakin todeta, että T&K:n tulokset poikkeavat huomattavasti paikkakuntien tuloksista. Ihmisten ma-kutottumukset ovat erilaiset ja makuaisti muuttuu iän myötä. Vanhemmat ihmiset eivät vält-tämättä maista enää niin tarkasti kuin nuoremmat, lisäksi nuoret ovat tavallisesti miel-tyneempiä makeaan kuin vanhat. Olemme sitä mieltä, että molemmilla testaustavoilla on omat hyvät puolensa, mutta uusi testaustapa on kuluttajaläheisempi ja sitä edelleen kehittä-mällä voitaisiin saada tarkkoja ja informatiivisia tuloksia sekä tietoa kuluttajista ja heidän mieltymyksistään.
Opinnäytetyön tekoon sisältyi kolme tärkeää työtehtävää. Ensimmäinen tehtävä oli uusien jogurttimakujen kehittäminen Valion tutkimus- ja tuotekehitysyksikössä. Tämän jälkeen läh-dimme maistattamaan uusia jogurtteja kuluttajilla ja samalla pilotoimme uuden kuluttajates-timenetelmän. Maistattaminen tapahtui myymälöissä eri puolilla Suomea. Lopuksi analysoim-me myymälätesteistä saadut tulokset ja selvitimme kuluttajien parhaaksi valitseman maun.
Aineistonkeruumenetelminä käytimme sekä kvalitatiivista eli laadullista että kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Olemme siis keränneet aineistoa, joka on analysoitu aineistonkä-sittelyohjelma SPSS:n avulla sekä keränneet kuluttajien mielipiteitä. Numeeriset tulokset ovat kuitenkin työmme kannalta informatiivisempia ja enimmäkseen keskitymme niihin.
Tulosten perusteella voimme todeta X-jogurtin olleen kuluttajille mieluisin. X-jogurtti olisi sekä Valiolle että markkinoille uusi tulokas, joten tuotteen kehittäminen olisi kannattavaa viedä loppuun asti. Erityisesti kiinnittäisimme huomiota tuotteen markkinointiin, koska on jo olemassa useita jogurttimakuja ja –tuotteita. Ehdottaisimme jatkotoimenpiteenä edelleen X-jogurtin maistattamista, jotta kuluttajat pääsisivät tutustumaan tuotteeseen, jolloin he eivät joutuisi ostamaan tuntematonta makua. Uskoisimme tämän lisäävän tuotteen myyntiä, koska tällöin syntyisi vähemmän tilanteita, joissa kuluttaja joutuu valitsemaan joko tutun ja turval-lisen tai täysin uuden ja erikoisen maun välillä.
Erot eri paikkakunnilta saatujen tulosten ja Valion tulosten välillä johtuivat suurilta osin ar-vioijista. Myymälöissä haastattelimme suurempaa otosta ihmisiä, kuin mitä T&K:n raadissa oli mukana. On myös otettava huomioon, että Valion minikuluttajaraadilla on alan osaamista ja mahdollisesti harjoitetumpi makuaisti kuin kuluttajilla. Tulosten perusteella voimme ainakin todeta, että T&K:n tulokset poikkeavat huomattavasti paikkakuntien tuloksista. Ihmisten ma-kutottumukset ovat erilaiset ja makuaisti muuttuu iän myötä. Vanhemmat ihmiset eivät vält-tämättä maista enää niin tarkasti kuin nuoremmat, lisäksi nuoret ovat tavallisesti miel-tyneempiä makeaan kuin vanhat. Olemme sitä mieltä, että molemmilla testaustavoilla on omat hyvät puolensa, mutta uusi testaustapa on kuluttajaläheisempi ja sitä edelleen kehittä-mällä voitaisiin saada tarkkoja ja informatiivisia tuloksia sekä tietoa kuluttajista ja heidän mieltymyksistään.