Raportointikäytänteiden kehittäminen Keski-Suomen keskussairaalan osastolla 26
Pellinen, Ulla; Väätäinen, Raija (2010)
Pellinen, Ulla
Väätäinen, Raija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060111125
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin sairaanhoitajien kokemuksia raportointikäytännöistä sähköisen potilaskertomuksen käyttöönoton jälkeen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hoitotyön raportointia. Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla viittä sairaanhoitajaa Keski-Suomen keskussairaalan osastolta 26.
Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Teema-alueina olivat tutkimustehtävät. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällön analyysi. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus toimii osaston henkilökunnalle tietopakettina.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suullinen raportointi on edelleen käytössä sähköisen potilaskertomuksen käyttöönoton jälkeenkin. Tämän lisäksi käytössä on myös hiljainen raportointi. Suullinen raportointi koetaan edelleen tarpeelliseksi. Suullisella raportoinnilla taataan paremmin potilasturvallisuus. Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönoton jälkeen raportointiajat ovat lyhentyneet, mutta potilaskertomukseen perehtymiseen ja kirjaamiseen käytetty aika on pidentynyt. Potilaslähtöisyyden koettiin toteutuvan hyvin, kun käytössä on sekä suullinen että kirjallinen raportointi. Potilaslähtöisyys paranisi entisestään, jos käytettäisiin enemmän vuoteenvierusraportointia. Sähköiseen kirjaamiseen siirtymisen myötä osa hoitajista koki, että he eivät saa potilasasiakirjoista riittävästi tietoa pystyäkseen aloittamaan potilaan hoidon. Kirjaaminen ei hoitajien mukaan ole vielä sillä tasolla, että kaikki oleellinen löytyisi potilasasiakirjoista. Hoitajien kirjaamistavat poikkeavat toisistaan. Vaikka kirjaaminen on kaiken aikaa kehittynyt ja myös käsialan aiheuttamat tulkintaongelmat ovat sähköisen kirjaamisen myötä jääneet pois, on kirjaamisessa edelleen kehitettävää. Hoitajat kokivatkin, että hoitotyön raportointia voidaan kehittää ja tukea kirjaamista parantamalla.
Hiljaisen raportoinnin negatiivisena puolena hoitajat kokivat, että kanssakäyminen toisten hoitajien kanssa jää pois. Sosiaalisen tuen puuttuminen koetaan raskaana. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksissa tulikin esille, että hoitajat tarvitsevat yhdessä asioiden purkamista. Lääkärinkierrolle kaivattiin tietokonetta, koska kierrolla tarvittavat tiedot pitäisi löytyä nopeasti.
Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua. Teema-alueina olivat tutkimustehtävät. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällön analyysi. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus toimii osaston henkilökunnalle tietopakettina.
Opinnäytetyön tulosten mukaan suullinen raportointi on edelleen käytössä sähköisen potilaskertomuksen käyttöönoton jälkeenkin. Tämän lisäksi käytössä on myös hiljainen raportointi. Suullinen raportointi koetaan edelleen tarpeelliseksi. Suullisella raportoinnilla taataan paremmin potilasturvallisuus. Sähköisen potilaskertomuksen käyttöönoton jälkeen raportointiajat ovat lyhentyneet, mutta potilaskertomukseen perehtymiseen ja kirjaamiseen käytetty aika on pidentynyt. Potilaslähtöisyyden koettiin toteutuvan hyvin, kun käytössä on sekä suullinen että kirjallinen raportointi. Potilaslähtöisyys paranisi entisestään, jos käytettäisiin enemmän vuoteenvierusraportointia. Sähköiseen kirjaamiseen siirtymisen myötä osa hoitajista koki, että he eivät saa potilasasiakirjoista riittävästi tietoa pystyäkseen aloittamaan potilaan hoidon. Kirjaaminen ei hoitajien mukaan ole vielä sillä tasolla, että kaikki oleellinen löytyisi potilasasiakirjoista. Hoitajien kirjaamistavat poikkeavat toisistaan. Vaikka kirjaaminen on kaiken aikaa kehittynyt ja myös käsialan aiheuttamat tulkintaongelmat ovat sähköisen kirjaamisen myötä jääneet pois, on kirjaamisessa edelleen kehitettävää. Hoitajat kokivatkin, että hoitotyön raportointia voidaan kehittää ja tukea kirjaamista parantamalla.
Hiljaisen raportoinnin negatiivisena puolena hoitajat kokivat, että kanssakäyminen toisten hoitajien kanssa jää pois. Sosiaalisen tuen puuttuminen koetaan raskaana. Opinnäytetyön kehittämisehdotuksissa tulikin esille, että hoitajat tarvitsevat yhdessä asioiden purkamista. Lääkärinkierrolle kaivattiin tietokonetta, koska kierrolla tarvittavat tiedot pitäisi löytyä nopeasti.