Moniammatillisen terveystarkastuksen toimintamallin kehittäminen
Lappalainen, Mira (2010)
Lappalainen, Mira
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004266951
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää moniammatillisen terveystarkastuksen toimintamalli yhdessä työterveystiimin kanssa. Terveystarkastuksen toimintamalli kehitettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli selvittää terveystarkastuksen nykytila ja sen kehittämisen tarpeet. Toisen vaiheen tavoitteena oli rakentaa terveystarkastuksen toimintamalli. Tässä vaiheessa luotiin selvityksen tulosten pohjalta alustava terveystarkastuksen malli, jonka toimivuutta työterveystiimin jäsenet arvioivat. Arvioinnin jälkeen päädyttiin rakentamaan kaksi terveystarkastuksen toimintamallia: yleinen sekä monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan terveystarkastuksen toimintamalli.
Opinnäytetyö tehtiin yksityisellä työterveyshuoltoasemalla. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 16 (n=16) yksikön työterveystiimin ammattihenkilöä ja asiantuntijaa. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Ensimmäisen vaiheen tiedon hankinnan menetelmänä käytettiin avointa kyselyä ja toisessa vaiheessa teemahaastattelua. Kyselyyn vastasi yhdeksän (N=9) työterveystiimin jäsentä; työterveyshoitaja (N=4), työterveyslääkäri (N=2), työfysioterapeutti (N=2) ja työpsykologi (N=1). Teemahaastatteluun osallistui kaksi työterveyshoitajaa, työfysioterapeutti ja työpsykologi. Aineistot analysoitiin sisällön analyysilla.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen kyselyn mukaan työterveystiimin mielestä terveystarkastuksen ongelmina ja kehittämisen kohteina olivat kirjaaminen, työterveystiimin sisäinen yhteistyö, asiakkaan tiedottaminen ja terveystarkastuksien hyödyllisyys. Tämän jälkeen luotiin alustava terveystarkastuksen toimintamalli.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa alustava terveystarkastuksen toimintamalli arvioitiin teemahaastattelussa. Työterveystiimin mielestä alustava malli oli prosessikuvauksena sinällään toimiva. Mutta lisänä muihin terveystarkastuksen kehittämistarpeisiin, työterveystiimi koki tärkeäksi kehittämisen kohteeksi monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan tukemisen. He eivät ole työterveyshuollon piirissä tai hoidot jäävät kesken. Työterveyshoitajan, -fysioterapeutin ja -psykologin mielestä tiimityön kehittäminen on ensisijaista. Tällä hetkellä verkostoneuvottelut toteutetaan työterveyslääkäri painotteisesti. Työterveyshoitajat eivät ole mukana niissä ja tällöin verkostoneuvotteluiden tulokset ovat vain työterveyslääkäreiden tiedossa. Työterveyshoitajat haluaisivat osallistua enemmän verkostoneuvotteluihin ja toivoivat, että asiakkaan työkyvyn seuranta ja jatkohoito olisivat myös heidän tiedossaan. Työterveyshoitajat toivoivat nähtäväkseen työterveyslääkäreiden muistioita verkostoneuvotteluista. Teemahaastattelun jälkeen parannettiin alustavaa yleistä terveystarkastuksen toimintamallia sekä luotiin toinen malli monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan terveystarkastukseen.
Tämän opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena olisi erityisesti se, miten tiimityö on toteutunut monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan terveystarkastuksessa.
Opinnäytetyö tehtiin yksityisellä työterveyshuoltoasemalla. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 16 (n=16) yksikön työterveystiimin ammattihenkilöä ja asiantuntijaa. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Ensimmäisen vaiheen tiedon hankinnan menetelmänä käytettiin avointa kyselyä ja toisessa vaiheessa teemahaastattelua. Kyselyyn vastasi yhdeksän (N=9) työterveystiimin jäsentä; työterveyshoitaja (N=4), työterveyslääkäri (N=2), työfysioterapeutti (N=2) ja työpsykologi (N=1). Teemahaastatteluun osallistui kaksi työterveyshoitajaa, työfysioterapeutti ja työpsykologi. Aineistot analysoitiin sisällön analyysilla.
Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen kyselyn mukaan työterveystiimin mielestä terveystarkastuksen ongelmina ja kehittämisen kohteina olivat kirjaaminen, työterveystiimin sisäinen yhteistyö, asiakkaan tiedottaminen ja terveystarkastuksien hyödyllisyys. Tämän jälkeen luotiin alustava terveystarkastuksen toimintamalli.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa alustava terveystarkastuksen toimintamalli arvioitiin teemahaastattelussa. Työterveystiimin mielestä alustava malli oli prosessikuvauksena sinällään toimiva. Mutta lisänä muihin terveystarkastuksen kehittämistarpeisiin, työterveystiimi koki tärkeäksi kehittämisen kohteeksi monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan tukemisen. He eivät ole työterveyshuollon piirissä tai hoidot jäävät kesken. Työterveyshoitajan, -fysioterapeutin ja -psykologin mielestä tiimityön kehittäminen on ensisijaista. Tällä hetkellä verkostoneuvottelut toteutetaan työterveyslääkäri painotteisesti. Työterveyshoitajat eivät ole mukana niissä ja tällöin verkostoneuvotteluiden tulokset ovat vain työterveyslääkäreiden tiedossa. Työterveyshoitajat haluaisivat osallistua enemmän verkostoneuvotteluihin ja toivoivat, että asiakkaan työkyvyn seuranta ja jatkohoito olisivat myös heidän tiedossaan. Työterveyshoitajat toivoivat nähtäväkseen työterveyslääkäreiden muistioita verkostoneuvotteluista. Teemahaastattelun jälkeen parannettiin alustavaa yleistä terveystarkastuksen toimintamallia sekä luotiin toinen malli monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan terveystarkastukseen.
Tämän opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena olisi erityisesti se, miten tiimityö on toteutunut monia työkyvyn ongelmia omaavan asiakkaan terveystarkastuksessa.