Teatteri sosiaalisen vahvistamisen ja kahdensuuntaisen integraation menetelmänä : Case: Kotouttamista ja kulttuuria
Lattunen, Noora (2018)
Lattunen, Noora
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121020690
Tiivistelmä
Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen on ollut keskeinen huolenaihe suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosina kasvaneen maahanmuuton vuoksi. Yksi merkittävimmistä taustatekijöistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen on peruskoulututkinnon puuttuminen. Monilta maahanmuuttajilta puuttuu peruskoulututkinto, sillä opintoja ei ole suoritettu kotimaassa oppivelvollisuusiän aikana erilaisten kriisitilanteiden vuoksi.
Tähän globaaliin haasteeseen kehitettiin hanke, mistä käytettiin opinnäytetyössä nimitystä Kotouttamista ja kulttuuria hankkeessa mukana olleiden tutkittavien anonymiteetin suojelemiseksi. Hanke tarjosi maahanmuuttajanuorille vaihtoehtoisen tavan suorittaa opintoja, sillä opiskelua integroitiin tunnettujen taideorganisaatioiden toimintaan ja opetuksen tukena käytettiin koulu- ja nuorisotyön menetelmiä. Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisimman hyvät lähtökohdat jatkokoulutusta ja työelämää varten.
Tämä opinnäytetyö evaluoi hankkeen ensimmäistä vaihetta, jossa hankkeeseen valitut maahanmuuttajanuoret toteuttivat nuortenteatteriesityksen kantasuomalaisten nuorten teatteriharrastajien kanssa eräässä Etelä-Suomessa toimivassa teatterissa. Tämän opinnäytetyön tehtävänä on havainnollistaa kyseisessä teatterissa toteutetun toimintakokeilun tuloksia. Opinnäytetyössä tutkittiin teatteria kotouttamisen, sosiaalisen vahvistamisen ja kahdensuuntaisen integraation menetelmänä.
Aineistoa varten työssä yhdisteltiin erilaisia kehittämistyön menetelmiä. Näitä menetelmiä olivat osallistuvaan observointiin ja aivoriiheen pohjautuva tutkimuspäiväkirja, benchmarking, haastattelut ja kyselylomake. Kehittämistyön menetelmien pohjalta työssä tehtiin päätelmiä hyvistä käytännöistä maahanmuuttajanuorten kanssa toimimiseen. Näitä käytäntöjä olivat muun muassa: vertaisryhmä, mentori- ja kummitoiminta, kielen opetus, ryhmäytyminen, vierailut, toteuttajaorganisaation sitoutuneisuus ja johtohahmon asiantuntevuus.
Toimintakokeilun toteuttaminen ei ollut täysin mutkaton prosessi, mutta tulokset ovat rohkaisevia. Maahanmuuttajanuoret aktivoituivat teatterin kautta sosiaaliseen toimintaan sekä saivat merkityksellisiä kokemuksia taiteellisesta ja osallistavasta harrastustoiminnasta. Maahanmuuttajanuorten kielitaidon todettiin kohentuneen ja sosiaalisen identiteetin vahvistuneen projektin myötä. Kahdensuuntaista integraatiota edistettiin ja maahanmuuttajanuoret loivat projektin myötä ystävyyssuhteita kantaväestön nuoriin.
Kehittämistyöni mukaan teatteri on toimiva tapa sosiaalisesti vahvistaa ja kotouttaa maahanmuuttajanuoria, sillä se on vahvasti yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa. Taiteelliset menetelmät soveltuvat kotouttamiseen, sillä ne mahdollistavat vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen kielitaitoeroista huolimatta. Tutkimuksen tulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia, mutta tilaajan tarpeisiin saatiin tuotettua myös uutta tietoa. Opinnäytetyö on taide- ja kulttuuritoimijoille suunnattu selvitys hyvistä käytänteistä monikulttuurisissa projekteissa, joissa pyritään maahanmuuttajanuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja kotouttamiseen.
Tähän globaaliin haasteeseen kehitettiin hanke, mistä käytettiin opinnäytetyössä nimitystä Kotouttamista ja kulttuuria hankkeessa mukana olleiden tutkittavien anonymiteetin suojelemiseksi. Hanke tarjosi maahanmuuttajanuorille vaihtoehtoisen tavan suorittaa opintoja, sillä opiskelua integroitiin tunnettujen taideorganisaatioiden toimintaan ja opetuksen tukena käytettiin koulu- ja nuorisotyön menetelmiä. Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisimman hyvät lähtökohdat jatkokoulutusta ja työelämää varten.
Tämä opinnäytetyö evaluoi hankkeen ensimmäistä vaihetta, jossa hankkeeseen valitut maahanmuuttajanuoret toteuttivat nuortenteatteriesityksen kantasuomalaisten nuorten teatteriharrastajien kanssa eräässä Etelä-Suomessa toimivassa teatterissa. Tämän opinnäytetyön tehtävänä on havainnollistaa kyseisessä teatterissa toteutetun toimintakokeilun tuloksia. Opinnäytetyössä tutkittiin teatteria kotouttamisen, sosiaalisen vahvistamisen ja kahdensuuntaisen integraation menetelmänä.
Aineistoa varten työssä yhdisteltiin erilaisia kehittämistyön menetelmiä. Näitä menetelmiä olivat osallistuvaan observointiin ja aivoriiheen pohjautuva tutkimuspäiväkirja, benchmarking, haastattelut ja kyselylomake. Kehittämistyön menetelmien pohjalta työssä tehtiin päätelmiä hyvistä käytännöistä maahanmuuttajanuorten kanssa toimimiseen. Näitä käytäntöjä olivat muun muassa: vertaisryhmä, mentori- ja kummitoiminta, kielen opetus, ryhmäytyminen, vierailut, toteuttajaorganisaation sitoutuneisuus ja johtohahmon asiantuntevuus.
Toimintakokeilun toteuttaminen ei ollut täysin mutkaton prosessi, mutta tulokset ovat rohkaisevia. Maahanmuuttajanuoret aktivoituivat teatterin kautta sosiaaliseen toimintaan sekä saivat merkityksellisiä kokemuksia taiteellisesta ja osallistavasta harrastustoiminnasta. Maahanmuuttajanuorten kielitaidon todettiin kohentuneen ja sosiaalisen identiteetin vahvistuneen projektin myötä. Kahdensuuntaista integraatiota edistettiin ja maahanmuuttajanuoret loivat projektin myötä ystävyyssuhteita kantaväestön nuoriin.
Kehittämistyöni mukaan teatteri on toimiva tapa sosiaalisesti vahvistaa ja kotouttaa maahanmuuttajanuoria, sillä se on vahvasti yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa. Taiteelliset menetelmät soveltuvat kotouttamiseen, sillä ne mahdollistavat vuorovaikutuksen ja vaikuttamisen kielitaitoeroista huolimatta. Tutkimuksen tulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia, mutta tilaajan tarpeisiin saatiin tuotettua myös uutta tietoa. Opinnäytetyö on taide- ja kulttuuritoimijoille suunnattu selvitys hyvistä käytänteistä monikulttuurisissa projekteissa, joissa pyritään maahanmuuttajanuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja kotouttamiseen.