Eläkesäästämisen kannattavuus
Tyry, Jenni (2010)
Tyry, Jenni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005199938
Tiivistelmä
Eläkesäästämisen kannattavuus
Väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita Suomen eläkejärjestelmälle. Suurten ikäluokkien siirtyessä vanhuuseläkkeelle on seuraavien vuosikymmenien ajan työelämään tulevien ikäluo-kat pienempiä kuin sieltä poistuvien. Eläkkeiden taso vanhuuseläkkeissä on nyt noin 50 % ta-solla palkkatulosta ja alenee lähivuosikymmenien aikana alkaen vuodesta 2010 elinaikaker-toimen vaikutuksesta. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on mahdollisuus turvata ansiotasonsa myös eläkeikäisenä.
Tutkielmatyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kannattavin tapa kuluttajalle säästää verotuetusti eläkeikää varten. Tutkimuksessa sijoitusinstrumentit on rajattu kolmeen erilaiseen sijoitusinstrumenttiin: eläkevakuutukseen, suoriin osakesijoituksiin ja talletustilei-hin. Teoriaosuudessa kerrotaan tutkimusmenetelmistä, suomalaisesta eläkejärjestelmästä, sijoittamisen ja säästämisen perusteoriaa, esitellään vertailussa olevat sijoitusinstrumentit ja niiden verotuskäytännöt.
Vertailuosiossa verrataan eläkevakuutukseen valittujen rahastojen kehitystä OMXH Cap osa-kemarkkinoita kuvaavaan indeksiin ja keskimääräiseen talletuskorkoon neljän vuoden ajanjak-solla. Tutkielmassa esiintyvät osake- ja korkorahastot ovat laajimmin omistettuja Suomessa 2009 Finanssialan keskusliiton vuoden 2009 rahastoraportin mukaan.
Vertailussa sijoittaminen osakemarkkinoille toi suurimmat voitot, mutta myös suurimman riskin pääoman menetyksestä. Lopputuloksessa esitetään päätelmä, jossa pelkän tuottavuu-den avulla ei voida suoraan suositella sijoitusinstrumenttia vaan tärkeimmäksi tekijäksi nou-see henkilön oma sijoitusprofiili. On erittäin tärkeää, että sijoittaja ensin määrittelee oman riskinsietokykynsä ja tehdään sijoitusstrategia, jossa selvitetään sijoitusaika, tarkoitus ja va-rallisuus. Vasta tämän jälkeen voidaan valita sijoitusinstrumentti, jolla suunnitelmaa lähde-tään toteuttamaan.
Väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita Suomen eläkejärjestelmälle. Suurten ikäluokkien siirtyessä vanhuuseläkkeelle on seuraavien vuosikymmenien ajan työelämään tulevien ikäluo-kat pienempiä kuin sieltä poistuvien. Eläkkeiden taso vanhuuseläkkeissä on nyt noin 50 % ta-solla palkkatulosta ja alenee lähivuosikymmenien aikana alkaen vuodesta 2010 elinaikaker-toimen vaikutuksesta. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on mahdollisuus turvata ansiotasonsa myös eläkeikäisenä.
Tutkielmatyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kannattavin tapa kuluttajalle säästää verotuetusti eläkeikää varten. Tutkimuksessa sijoitusinstrumentit on rajattu kolmeen erilaiseen sijoitusinstrumenttiin: eläkevakuutukseen, suoriin osakesijoituksiin ja talletustilei-hin. Teoriaosuudessa kerrotaan tutkimusmenetelmistä, suomalaisesta eläkejärjestelmästä, sijoittamisen ja säästämisen perusteoriaa, esitellään vertailussa olevat sijoitusinstrumentit ja niiden verotuskäytännöt.
Vertailuosiossa verrataan eläkevakuutukseen valittujen rahastojen kehitystä OMXH Cap osa-kemarkkinoita kuvaavaan indeksiin ja keskimääräiseen talletuskorkoon neljän vuoden ajanjak-solla. Tutkielmassa esiintyvät osake- ja korkorahastot ovat laajimmin omistettuja Suomessa 2009 Finanssialan keskusliiton vuoden 2009 rahastoraportin mukaan.
Vertailussa sijoittaminen osakemarkkinoille toi suurimmat voitot, mutta myös suurimman riskin pääoman menetyksestä. Lopputuloksessa esitetään päätelmä, jossa pelkän tuottavuu-den avulla ei voida suoraan suositella sijoitusinstrumenttia vaan tärkeimmäksi tekijäksi nou-see henkilön oma sijoitusprofiili. On erittäin tärkeää, että sijoittaja ensin määrittelee oman riskinsietokykynsä ja tehdään sijoitusstrategia, jossa selvitetään sijoitusaika, tarkoitus ja va-rallisuus. Vasta tämän jälkeen voidaan valita sijoitusinstrumentti, jolla suunnitelmaa lähde-tään toteuttamaan.