Kykyviisari -työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän käyttö maahanmuuttajilla
Kantola, Kirsi; Rinta-Jouppi, Annika (2018)
Kantola, Kirsi
Rinta-Jouppi, Annika
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121120934
Tiivistelmä
Työ- ja toimintakyky ovat tärkeitä tekijöitä yksilön fyysiselle, psyykkiselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle hyvinvoinnille. Hyvä toimintakyky ehkäisee syrjäytymistä, joka on vakava ongelma koko yhteiskunnalle. Maahanmuuton lisääntyessä täytyy huomioida maahanmuuttajataustaisten henkilöiden hyvinvoinnin erityispiirteet.
Tässä opinnäytetyössä etsittiin tietoa Työterveyslaitoksen kehittämän työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän, Kykyviisarin, käytöstä. Ohjausta työn suunnitteluun ja toteutukseen saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mobiTARMO-hankkeen asiantuntijoilta. Kykyviisari käännetään arabian, somalin ja kurdin soranin kielille. Lisäksi sen kulttuurisensitiivisyyttä testataan. Tavoitteena on parantaa Suomeen muuttaneiden henkilöiden palveluntarpeiden tunnistamista ja näin tukea heidän kotoutumistaan.
Opinnäytetyön teoriaosassa perehdyttiin toimintakyvyn eri osa-alueisiin, toimintakyvyn arvioimiseen sekä maahanmuuttajien toimintakyvyn arvioimisen erityispiirteisiin. Tutkimuksellisessa osiossa selvitettiin, missä laajuudessa Suomessa toteutettavissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien toimintalinja 5 hankkeissa on arvioitu maahanmuuttajien työ- ja toimintakykyä Kykyviisarin avulla. Sen lisäksi kerättiin tietoa Kykyviisari-menetelmän käyttökokemuksista aineistoon valittujen hankeraporttien, hanketoimijoille tehdyn avoimen sähköpostitiedustelun ja Webropol-kyselyn avulla.
ESR- hankkeita käytiin hankekuvausten perusteella läpi 287 kappaletta. Niistä löytyi 36 sellaista hanketta, joissa oli arvioitu maahanmuuttajien toimintakykyä Kykyviisarin tai muun toimintakykyä arvioivan menetelmän avulla. Hankeraportteja saatiin analysoitavaksi kaksi kappaletta. Sähköpostitiedusteluun tuli kaksi vastausta ja Webropol-kyselyyn yksi vastaus.
Opinnäytetyössä ei onnistuttu keräämään riittävästi tietoa Kykyviisarin käyttökokemuksista maahanmuuttotyössä, jotta sen toimivuudesta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä. Saatujen yksittäisten kokemusten perusteella Kykyviisari koettiin liian pitkäksi ja osin vaikeaselkoiseksi. Lisäksi maahanmuuttajat olivat kokeneet Kykyviisarin kysymykset ”tentiksi”, mikä heikensi asiakkaan ja ohjaajan välistä luottamusta. Kykyviisari koettiin silti hyväksi menetelmäksi kartoittaa asiakkaan elämäntilannetta ja työllistymisen esteitä.
Tässä opinnäytetyössä etsittiin tietoa Työterveyslaitoksen kehittämän työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän, Kykyviisarin, käytöstä. Ohjausta työn suunnitteluun ja toteutukseen saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mobiTARMO-hankkeen asiantuntijoilta. Kykyviisari käännetään arabian, somalin ja kurdin soranin kielille. Lisäksi sen kulttuurisensitiivisyyttä testataan. Tavoitteena on parantaa Suomeen muuttaneiden henkilöiden palveluntarpeiden tunnistamista ja näin tukea heidän kotoutumistaan.
Opinnäytetyön teoriaosassa perehdyttiin toimintakyvyn eri osa-alueisiin, toimintakyvyn arvioimiseen sekä maahanmuuttajien toimintakyvyn arvioimisen erityispiirteisiin. Tutkimuksellisessa osiossa selvitettiin, missä laajuudessa Suomessa toteutettavissa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamien toimintalinja 5 hankkeissa on arvioitu maahanmuuttajien työ- ja toimintakykyä Kykyviisarin avulla. Sen lisäksi kerättiin tietoa Kykyviisari-menetelmän käyttökokemuksista aineistoon valittujen hankeraporttien, hanketoimijoille tehdyn avoimen sähköpostitiedustelun ja Webropol-kyselyn avulla.
ESR- hankkeita käytiin hankekuvausten perusteella läpi 287 kappaletta. Niistä löytyi 36 sellaista hanketta, joissa oli arvioitu maahanmuuttajien toimintakykyä Kykyviisarin tai muun toimintakykyä arvioivan menetelmän avulla. Hankeraportteja saatiin analysoitavaksi kaksi kappaletta. Sähköpostitiedusteluun tuli kaksi vastausta ja Webropol-kyselyyn yksi vastaus.
Opinnäytetyössä ei onnistuttu keräämään riittävästi tietoa Kykyviisarin käyttökokemuksista maahanmuuttotyössä, jotta sen toimivuudesta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä. Saatujen yksittäisten kokemusten perusteella Kykyviisari koettiin liian pitkäksi ja osin vaikeaselkoiseksi. Lisäksi maahanmuuttajat olivat kokeneet Kykyviisarin kysymykset ”tentiksi”, mikä heikensi asiakkaan ja ohjaajan välistä luottamusta. Kykyviisari koettiin silti hyväksi menetelmäksi kartoittaa asiakkaan elämäntilannetta ja työllistymisen esteitä.