Haipro-raportointijärjestelmän hyödyntäminen potilasturvallisessa hoitotyössä: selvitys hoitohenkilöstön kokemuksista ja haasteista
Kettunen, Kristiina; Airas, Anu-Liina; Muranen, Minna (2018)
Kettunen, Kristiina
Airas, Anu-Liina
Muranen, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121221103
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Riistavuoren Monipuolisen palvelukeskuksen hoitohenkilökunnan kokemuksia ja mahdollisia haasteita liittyen Haipro-raportointijärjestelmän käyttöön turvallisessa hoitotyössä. Tavoitteena oli osallistua yhteistyökumppanin potilasturvallisuuden kehittämiseen tuottamalla tietoa Haipro-raportointijärjestelmän käytön nykytilasta sekä mahdollisista haasteista toteuttamalla kysely hoitohenkilöstölle palvelukeskuksen eri osastoilla. Helsingin kaupungilla on mahdollisuus tulosten perusteella arvioida HaiPro-raportointijärjestelmän käytön tehokkuutta sekä hyödyntämistä kokonaisvaltaisemmin. Tarvittaessa Helsingin kaupunki voi muokata tämän myötä käytäntöjään turvallisen potilastyön kehittämiseksi.
Teoreettisena taustana opinnäytetyössä käytettiin näyttöön perustuvia sähköisiä lähteitä, kirjallisuutta sekä tutkimustietoa koskien potilasturvallisuutta, lainsäädäntöä, vaaratapahtumien raportointia sekä Haipro-raportointijärjestelmää.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistona käytetty kyselylomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä ja yhden avoimen kysymyksen. Vastaajat saivat myös halutessaan tarkentaa vastauksiaan. Kohderyhmänä oli Riistavuoren monipuolisen palvelukeskuksen hoitohenkilöstö (N=93) kuudelta eri osastolta. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttämällä tietoteknistä SPSS- tilastollista ohjelmaa.
Lopullinen hoitohenkilöstön vastausmäärä kyselyyn oli 57, jolloin vastausprosentti oli 61,29%. Opinnäytetyön tulokset esiteltiin Riistavuoren Monipuolisen palvelukeskuksen johtavalle hoitohenkilöstölle.
Kyselyn tulosten perusteella hoitohenkilöstö koki, että vaaratapahtumailmoituksia tulisi käydä läpi säännöllisesti nykyistä enemmän. Konkreettisia muutoksia Haipro-ilmoitusten perusteella ei useiden vastaajien mielestä tehty. Haipro-raportointijärjestelmän hyödyntäminen potilasturvallisuuden edistämisessä jakoi vastaajien mielipiteitä. Tuloksista kävi myös ilmi perehdyttämisen tärkeys. Suurin osa koki oppineensa Haipro-raportointijärjestelmän käytön muualla kuin työyksikössään. Yleisimmät haasteet Haipro-ilmoitusten tekemiselle olivat tutkimuksen mukaan ajan puute, unohdus sekä puutteellinen tiedonkulku. Ilmoituksia tehtiin hyvin asiakkaan kaatuessa, lääkepoikkeamatilanteissa ja väkivaltatapauksissa. Syyllistämistä ilmoituksiin liittyen ei vastaajien keskuudessa koettu olevan. Haipro-raportointijärjestelmää osattiin käyttää kattavasti ja lähes kaikki kokivat saavansa apua ilmoituksen tekoon tarvittaessa.
Teoreettisena taustana opinnäytetyössä käytettiin näyttöön perustuvia sähköisiä lähteitä, kirjallisuutta sekä tutkimustietoa koskien potilasturvallisuutta, lainsäädäntöä, vaaratapahtumien raportointia sekä Haipro-raportointijärjestelmää.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineistona käytetty kyselylomake sisälsi strukturoituja kysymyksiä ja yhden avoimen kysymyksen. Vastaajat saivat myös halutessaan tarkentaa vastauksiaan. Kohderyhmänä oli Riistavuoren monipuolisen palvelukeskuksen hoitohenkilöstö (N=93) kuudelta eri osastolta. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin käyttämällä tietoteknistä SPSS- tilastollista ohjelmaa.
Lopullinen hoitohenkilöstön vastausmäärä kyselyyn oli 57, jolloin vastausprosentti oli 61,29%. Opinnäytetyön tulokset esiteltiin Riistavuoren Monipuolisen palvelukeskuksen johtavalle hoitohenkilöstölle.
Kyselyn tulosten perusteella hoitohenkilöstö koki, että vaaratapahtumailmoituksia tulisi käydä läpi säännöllisesti nykyistä enemmän. Konkreettisia muutoksia Haipro-ilmoitusten perusteella ei useiden vastaajien mielestä tehty. Haipro-raportointijärjestelmän hyödyntäminen potilasturvallisuuden edistämisessä jakoi vastaajien mielipiteitä. Tuloksista kävi myös ilmi perehdyttämisen tärkeys. Suurin osa koki oppineensa Haipro-raportointijärjestelmän käytön muualla kuin työyksikössään. Yleisimmät haasteet Haipro-ilmoitusten tekemiselle olivat tutkimuksen mukaan ajan puute, unohdus sekä puutteellinen tiedonkulku. Ilmoituksia tehtiin hyvin asiakkaan kaatuessa, lääkepoikkeamatilanteissa ja väkivaltatapauksissa. Syyllistämistä ilmoituksiin liittyen ei vastaajien keskuudessa koettu olevan. Haipro-raportointijärjestelmää osattiin käyttää kattavasti ja lähes kaikki kokivat saavansa apua ilmoituksen tekoon tarvittaessa.