RAI-arviointijärjestelmän hyödyntäminen Hyvinkään kotihoidon ja asumispalveluiden kuntoutuksessa
Wilenius, Sofia; Vänttilä, Katri (2018)
Wilenius, Sofia
Vänttilä, Katri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421636
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Hyvinkään kotihoidon ja asumispalveluiden henkilökunnan käyttämän RAI-arviointijärjestelmän toimivuutta. Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa Hyvinkään kotihoidon ja asumispalvelujen kuntoutuksen kehittämistä varten ja RAI-arviointijärjestelmän hyödyntämisestä kuntouttavassa hoitotyössä.
Hyvinkään kotihoidossa ja asumispalveluissa on käytössä asiakkaan toimintakykyä mittaava järjestelmä, Resident Assessment Instrument (RAI). Järjestelmä on kattavin tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jolla pystytään laatimaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma asiakkaan tarpeen mukaan. RAI-arviointijärjestelmä sisältää 13 erilaista mittaria, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluntarpeen arvioinnissa ja kuntoutumisen seurannassa. RAI-arviointijärjestelmällä voidaan mitata potilaan toimintakykyä eri osa-alueilla kuten arki- ja perustoiminnot, kognitiivinen toimintakyky, itsenäisyys, avuntarve sekä psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla e-kyselylomakkeella, joka tehtiin Googleforms-ohjelmalla. Kyselylomakkeessa käytettiin Likert -asteikkoa asteikolla yhdestä viiteen. Kyselylomakkeessa kysymykset olivat jaoteltu neljään eri osa-alueeseen. Aineisto analysoitiin SPSS-järjestelmällä ja tulokset esitettiin prosentteina ja pylväsdiagrammeina.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat hoitajien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä Rai-järjestelmän toimivuuteen. Hoitajat kuvasivat tietävänsä kuka vastaa RAI-arvioinnin tekemisestä sekä miksi ja milloin niitä tehdään. Lisäksi hoitajat käyttävät eri tiedonkeruumenetelmiä RAI-arviointeja tehdessä. Hoitajat kokevat RAI-arvioinnin vastausten viemisen ohjelmaan yksinkertaisena ja heidän mielestään saadut tiedot eivät ole turhia. Hoitajat kokevat saavansa tarvittaessa apua RAI-arvioinnin tekemiseen. Edellä mainituissa kokemuksissa vastaukset ovat yhteneväiset kotihoidon ja asumispalveluiden välillä.
Selkeimmät ongelmakohdat RAI-arvioinnin tekemisessä ja hyödyntämisessä koettiin olevan tulosten analysoimisessa, raporttien tulkitsemisessa, kysymyslomakkeen täytössä, koulutuksessa ja ajankäytössä. Ongelmakohdat ovat pääosin samansuuntaiset kotihoidossa ja asumispalveluissa.
Kehitysehdotuksina hoitajien vastauksista nousi koulutuksen lisääminen RAI-arviointijärjestelmän hyödyntämisestä ja käytöstä kuntoutuksessa. Resursseja tulisi lisätä, jotta aikaa RAI-arvioinnin tekemiselle olisi riittävästi. Henkilökunta osoitti mielenkiintoa ja halua RAI-arviointijärjestelmän hyödyntämiseen kuntoutuksessa, joten lähtökohdat kehittämiselle ovat siltä osin hyvät.
Hyvinkään kotihoidossa ja asumispalveluissa on käytössä asiakkaan toimintakykyä mittaava järjestelmä, Resident Assessment Instrument (RAI). Järjestelmä on kattavin tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, jolla pystytään laatimaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma asiakkaan tarpeen mukaan. RAI-arviointijärjestelmä sisältää 13 erilaista mittaria, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluntarpeen arvioinnissa ja kuntoutumisen seurannassa. RAI-arviointijärjestelmällä voidaan mitata potilaan toimintakykyä eri osa-alueilla kuten arki- ja perustoiminnot, kognitiivinen toimintakyky, itsenäisyys, avuntarve sekä psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla e-kyselylomakkeella, joka tehtiin Googleforms-ohjelmalla. Kyselylomakkeessa käytettiin Likert -asteikkoa asteikolla yhdestä viiteen. Kyselylomakkeessa kysymykset olivat jaoteltu neljään eri osa-alueeseen. Aineisto analysoitiin SPSS-järjestelmällä ja tulokset esitettiin prosentteina ja pylväsdiagrammeina.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat hoitajien olevan pääsääntöisesti tyytyväisiä Rai-järjestelmän toimivuuteen. Hoitajat kuvasivat tietävänsä kuka vastaa RAI-arvioinnin tekemisestä sekä miksi ja milloin niitä tehdään. Lisäksi hoitajat käyttävät eri tiedonkeruumenetelmiä RAI-arviointeja tehdessä. Hoitajat kokevat RAI-arvioinnin vastausten viemisen ohjelmaan yksinkertaisena ja heidän mielestään saadut tiedot eivät ole turhia. Hoitajat kokevat saavansa tarvittaessa apua RAI-arvioinnin tekemiseen. Edellä mainituissa kokemuksissa vastaukset ovat yhteneväiset kotihoidon ja asumispalveluiden välillä.
Selkeimmät ongelmakohdat RAI-arvioinnin tekemisessä ja hyödyntämisessä koettiin olevan tulosten analysoimisessa, raporttien tulkitsemisessa, kysymyslomakkeen täytössä, koulutuksessa ja ajankäytössä. Ongelmakohdat ovat pääosin samansuuntaiset kotihoidossa ja asumispalveluissa.
Kehitysehdotuksina hoitajien vastauksista nousi koulutuksen lisääminen RAI-arviointijärjestelmän hyödyntämisestä ja käytöstä kuntoutuksessa. Resursseja tulisi lisätä, jotta aikaa RAI-arvioinnin tekemiselle olisi riittävästi. Henkilökunta osoitti mielenkiintoa ja halua RAI-arviointijärjestelmän hyödyntämiseen kuntoutuksessa, joten lähtökohdat kehittämiselle ovat siltä osin hyvät.