Kartläggning över arbetsvälbefinnandet hos timanställda instruktörer vid Borgå Stad : En fallstudie: Enkätundersökning
Smeds, Sara (2018)
Smeds, Sara
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421580
Tiivistelmä
Työn tilaajana toimi Porvoon Kaupungin Liikuntapalvelut. Tutkimuksessa käsitellään Porvoon kaupungin tuntiohjaajien työhyvinvointia. Tuntiohjaajien esimies katsoo, että tuntiohjaajien työhyvinvointi on kehitettävissä, ja hän haluaa vaikuttaa työhyvinvointiin suotuisasti. Työn tarkoituksena oli siis kartoittaa työhyvinvointi ja miten tuntiohjaajat kokevat johtajuus liikuntapalveluissa. Tavoitteen saavuttamiseksi kysyttiin kolme tutkimuskysymystä. 1) Kuinka ohjaajat kokevat johtajan? 2) Miten ohjaajat kokevat hyvinvointiaan työpaikalla? 3) Mikä motivoisi ohjaajia osallistumaan heille tarjottuihin yhteisiin tapaamisiin ja koulutuksiin? Menetelmänä suoritettiin online-kysely Google-lomakkeella. Linkki kyselyyn ja siihen liittyvä saatekirje lähetettiin sähköpostilla kaikille osallistujille. Kartoitus on välttämätön, jotta ohjaajille voidaan kehittää mahdollinen kehitystyö tulosten perusteella.
Tämä tutkimus on tapaustutkimus, koska vastaajat oli jo etukäteen päätetty, kun kyseessä on tietty työryhmä. Vastaajakriteereihin kuului, että tulisi olla tuntiohjaaja Porvoon Kaupungilla ja ohjata vähintään yksi oma harjoitusryhmä viikossa. Poissulkemisperusteisiin kuului kokopäiväisiä ohjaajia sekä väliaikaisia tuuraajia ja sijaisia. Valinta koostui yhteensä 20 ohjaajasta. Kyselyyn vastasi yhdeksän vastaajaa, joista kaikki olivat naisia. Tutkimus koostui sekä avoimista että suljetuista kysymyksistä. Ne on kehitetty olemassa olevista kyselylomakkeista. KivaQ-lomakkeesta sisällyttiin kolme kysymystä ja WEMS-lomakkeesta sisällyttiin 18 kysymystä. Lisäksi tilaaja osallistui kahdeksalla omalla kysymyksellä ja kaksi ensimmäistä kysymystä liittyi taustatietoihin. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 31 kysymystä. Tarkoitus, tutkimuskysymykset ja kyselylomake sopivat tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkija käytti Aaronin Antonovskyn suunnittelemaa kontekstuaalisuuden teoriaa (KASAM) ja salutogeneesiä. Käytettiin myös Otala & Ahonenin suunnittelema työterveyshuollon portaikko. Terveyden edistämisen johtaminen oli toistuva teema koko tutkimuksessa. Aikaisempien tutkimuksien mukaan hyvä johtaminen on työpaikan ja hyvinvoinnin tärkein lähde (Otala & Ahonen 2003, s. 122). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuntiohjaajien työhyvinvointi on suhteellisen hyvä. Tulosten luotettavuus ei kuitenkaan ole niin korkea, sillä vastausprosentti oli niin alhainen. Tutkimus ei ole siirrettävissä, koska tämä koskee vain tätä erityistapausta. Jatkotutkimus voisi käsitellä samoja kysymyksiä esimerkiksi eri paikkakunnalla tai sama tutkimus muutaman vuoden kuluttua Porvoon Liikuntapalveluissa vertailuna mahdollisen kehitystyön jälkeen.The results of the survey show that the work well-being of the hourly instructors is relatively good. However, the reliability of the results is not too high as the response rate was very low. The survey is not transferable as this applies only to this specific case. Continued research could address the same issues, for example, elsewhere, or the same research could be carried out after a few years to compare the results to a possible development work.
Tämä tutkimus on tapaustutkimus, koska vastaajat oli jo etukäteen päätetty, kun kyseessä on tietty työryhmä. Vastaajakriteereihin kuului, että tulisi olla tuntiohjaaja Porvoon Kaupungilla ja ohjata vähintään yksi oma harjoitusryhmä viikossa. Poissulkemisperusteisiin kuului kokopäiväisiä ohjaajia sekä väliaikaisia tuuraajia ja sijaisia. Valinta koostui yhteensä 20 ohjaajasta. Kyselyyn vastasi yhdeksän vastaajaa, joista kaikki olivat naisia. Tutkimus koostui sekä avoimista että suljetuista kysymyksistä. Ne on kehitetty olemassa olevista kyselylomakkeista. KivaQ-lomakkeesta sisällyttiin kolme kysymystä ja WEMS-lomakkeesta sisällyttiin 18 kysymystä. Lisäksi tilaaja osallistui kahdeksalla omalla kysymyksellä ja kaksi ensimmäistä kysymystä liittyi taustatietoihin. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 31 kysymystä. Tarkoitus, tutkimuskysymykset ja kyselylomake sopivat tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkija käytti Aaronin Antonovskyn suunnittelemaa kontekstuaalisuuden teoriaa (KASAM) ja salutogeneesiä. Käytettiin myös Otala & Ahonenin suunnittelema työterveyshuollon portaikko. Terveyden edistämisen johtaminen oli toistuva teema koko tutkimuksessa. Aikaisempien tutkimuksien mukaan hyvä johtaminen on työpaikan ja hyvinvoinnin tärkein lähde (Otala & Ahonen 2003, s. 122). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuntiohjaajien työhyvinvointi on suhteellisen hyvä. Tulosten luotettavuus ei kuitenkaan ole niin korkea, sillä vastausprosentti oli niin alhainen. Tutkimus ei ole siirrettävissä, koska tämä koskee vain tätä erityistapausta. Jatkotutkimus voisi käsitellä samoja kysymyksiä esimerkiksi eri paikkakunnalla tai sama tutkimus muutaman vuoden kuluttua Porvoon Liikuntapalveluissa vertailuna mahdollisen kehitystyön jälkeen.The results of the survey show that the work well-being of the hourly instructors is relatively good. However, the reliability of the results is not too high as the response rate was very low. The survey is not transferable as this applies only to this specific case. Continued research could address the same issues, for example, elsewhere, or the same research could be carried out after a few years to compare the results to a possible development work.