”Kun saa olla kuin on, eikä pidä mennä muottiin” : Photovoice-menetelmä itseilmaisun tukena neurokirjon henkilöillä
Rantanen, Satu; Salonen, Heidi (2018)
Rantanen, Satu
Salonen, Heidi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421576
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kokeilla, kehittää ja soveltaa Photovoice-nimistä valokuvausmenetelmää henkilöille, jotka kokevat itsellään olevan neuropsykiatrisia piirteitä. Opinnäytetyömme toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen keinoin, jossa opinnäytteen tekijät olivat sekä tutkijoina että kurssin ohjaajina. Opinnäytetyömme toiminnallisena osuutena suunnittelimme, toteutimme ja arvioimme kaksi valokuvauskurssia, joihin osallistui neljä neuropsykiatrisia piirteitä itsellään kokevaa henkilöä. Kurssilaisten henkilöllisyys ei tule ilmi opinnäytetyöstä. Kurssit toteutettiin yhteistyössä Tampereen Setlementti Ry:n alaisuudessa toimivan Omavoiman kanssa, joka tarjoaa matalan kynnyksen tukea, tietoa ja toimintaa neuropsykiatrisesti oireileville henkilöille.
Teoreettinen viitekehyksemme koostuu tunnetuimmista neuropsykiatrisista häiriöistä sekä luovista menetelmistä, joihin Photovoice-menetelmä kuuluu. Aineisto kerättiin kahden erilaisen valokuvauskurssin ryhmäkeskusteluista, ryhmätilanteiden havainnoinnista, osallistujien ottamista valokuvista ja kirjallisista palautekyselyistä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Photovoice-menetelmä voi toimia voimauttavana ja omaa identiteettiä tukevana elementtinä neuropsykiatrisesti oireilevilla henkilöillä. Menetelmän avulla osallistujat kokivat saaneensa rohkeutta sanalliseen ilmaisuun ja tukea omien voimavarojen, vahvuuksien ja tavoitteiden tunnistamisessa. Tutkimus toi ilmi valokuvan vaikuttavuuden. Valokuvat ilmensivät henkilöille symbolisia merkityksiä omasta elämästä ja toivat uusia oivalluksia nähdä asiat eri tavalla.
Tutkimuksemme toi osallistujien kokemana esille seikkoja, joita ohjaajan tulee huomioida neuropsykiatrisesti oireileville henkilöille pidettävässä ryhmässä. Näistä keskeisimpinä näyttäytyivät ajanhallinnan, ympäristön vuorovaikutuksen sekä keskittymisvaikeuksien huomioiminen ryhmätilanteessa.
Teoreettinen viitekehyksemme koostuu tunnetuimmista neuropsykiatrisista häiriöistä sekä luovista menetelmistä, joihin Photovoice-menetelmä kuuluu. Aineisto kerättiin kahden erilaisen valokuvauskurssin ryhmäkeskusteluista, ryhmätilanteiden havainnoinnista, osallistujien ottamista valokuvista ja kirjallisista palautekyselyistä. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Photovoice-menetelmä voi toimia voimauttavana ja omaa identiteettiä tukevana elementtinä neuropsykiatrisesti oireilevilla henkilöillä. Menetelmän avulla osallistujat kokivat saaneensa rohkeutta sanalliseen ilmaisuun ja tukea omien voimavarojen, vahvuuksien ja tavoitteiden tunnistamisessa. Tutkimus toi ilmi valokuvan vaikuttavuuden. Valokuvat ilmensivät henkilöille symbolisia merkityksiä omasta elämästä ja toivat uusia oivalluksia nähdä asiat eri tavalla.
Tutkimuksemme toi osallistujien kokemana esille seikkoja, joita ohjaajan tulee huomioida neuropsykiatrisesti oireileville henkilöille pidettävässä ryhmässä. Näistä keskeisimpinä näyttäytyivät ajanhallinnan, ympäristön vuorovaikutuksen sekä keskittymisvaikeuksien huomioiminen ryhmätilanteessa.