Sairaanhoitajien sisäisen motivaation johtaminen
Aakko, Heini; Aaltonen, Salla (2018)
Aakko, Heini
Aaltonen, Salla
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121421607
Tiivistelmä
Maailman ja työelämän muuttuessa nopeasti sisäisen motivaation johtaminen nousee avainasemaan. Työntekijöiden sisäinen motivaatio ja työhyvinvointi vaikuttavat vahvasti organisaation menestykseen ja työn tuottavuuteen. Terveydenhuollon suurimman ammattiryhmän, sairaanhoitajien, sisäinen motivaatio on merkittävä tekijä, kun tuotetaan korkeatasoista ja laadukasta terveydenhuoltoa. Henkilöstöjohtamisella on osattava luoda tehokkaita strategioita sairaanhoitajien sisäisen motivaation ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi.
Työmotivaatio sisältää ulkoisen ja sisäisen motivaation. Ulkoisella motivaatiolla viitataan työn välineelliseen arvoon kuten työstä saatuihin palkkioihin. Sisäisellä motivaatiolla puolestaan viitataan siihen, että tehtävä itsessään koetaan kiinnostavaksi ja sen tekeminen aiheuttaa tyytyväisyyttä. Itseohjautuvuusteorian mukaan sisäinen motivaatio rakentuu ihmisen neljästä psykologisesta perustarpeesta vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntekeminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään yliopistollisen sairaalan sairaanhoitajien sisäisen motivaation osatekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää esimiehille toiminta- ja johtamiskäytäntöjä, joilla he pystyvät vahvistamaan ja parantamaan työntekijöiden sisäisen motivaation lähteitä.
Tutkimus oli pääsääntöisesti kvantitatiivinen ja avoimet vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Kyselylomakkeen pohjana käytettiin itseohjautuvuusteorian viitekehystä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä ja kesällä 2018. Kyselyyn vastasi 91 sairaanhoitajaa (N=263). Vastausprosentti oli 35%. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman Spearmanin korrelaation ja Mann-Whitneyn testeillä.
Tulosten perusteella sairaanhoitajien sisäinen motivaatio koostuu neljästä psykologisesta perustarpeesta, joilla on vaikutusta toisiinsa. Kun yhtä tarvetta vahvistetaan, vahvistuvat myös muut tarpeet. Parhaiten täyttyi hyväntekemisen tarve ja eniten kehitettävää oli yhteenkuuluvuuden tarpeen täyttymisessä. Tutkimuksessa käytetyillä taustatekijöillä ei ollut merkitsevää vaikutusta sairaanhoitajien sisäiseen motivaatioon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon henkilöstöjohtamisen laadun kehittämisessä.
Työmotivaatio sisältää ulkoisen ja sisäisen motivaation. Ulkoisella motivaatiolla viitataan työn välineelliseen arvoon kuten työstä saatuihin palkkioihin. Sisäisellä motivaatiolla puolestaan viitataan siihen, että tehtävä itsessään koetaan kiinnostavaksi ja sen tekeminen aiheuttaa tyytyväisyyttä. Itseohjautuvuusteorian mukaan sisäinen motivaatio rakentuu ihmisen neljästä psykologisesta perustarpeesta vapaaehtoisuus, kyvykkyys, yhteenkuuluvuus ja hyväntekeminen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään yliopistollisen sairaalan sairaanhoitajien sisäisen motivaation osatekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää esimiehille toiminta- ja johtamiskäytäntöjä, joilla he pystyvät vahvistamaan ja parantamaan työntekijöiden sisäisen motivaation lähteitä.
Tutkimus oli pääsääntöisesti kvantitatiivinen ja avoimet vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Kyselylomakkeen pohjana käytettiin itseohjautuvuusteorian viitekehystä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä ja kesällä 2018. Kyselyyn vastasi 91 sairaanhoitajaa (N=263). Vastausprosentti oli 35%. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman Spearmanin korrelaation ja Mann-Whitneyn testeillä.
Tulosten perusteella sairaanhoitajien sisäinen motivaatio koostuu neljästä psykologisesta perustarpeesta, joilla on vaikutusta toisiinsa. Kun yhtä tarvetta vahvistetaan, vahvistuvat myös muut tarpeet. Parhaiten täyttyi hyväntekemisen tarve ja eniten kehitettävää oli yhteenkuuluvuuden tarpeen täyttymisessä. Tutkimuksessa käytetyillä taustatekijöillä ei ollut merkitsevää vaikutusta sairaanhoitajien sisäiseen motivaatioon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon henkilöstöjohtamisen laadun kehittämisessä.