Creating a supportive learning environment for international nursing students : role of language
Gota, Philip (2018)
Gota, Philip
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121722088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121722088
Tiivistelmä
Lähiohjaajat kohtaavat haasteita, kun he ohjaavat kulttuurisesti ja kielellisesti erilaisia hoitotyön opiskelijoita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda esite Kansainvälisille hoitotyön opiskelijoille sopivammasta oppimisympäristöstä Suomessa jotta ongelmat voitaisiin ratkaista.
Tämä opinnäytetyö käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on sijoittaa näyttö sopivaan perspektiiviin tai taustalle hyödyntäen aiempia teoksia, ideoita ja tietoja.
Vaikka kansainväliset hoitotyön opiskelijat käyttävät englantia opinnoissaan Suomessa, englanti ei välttämättä ole heidän äidinkielensä. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa, että he joutuvat käymään läpi enemmän henkistä kääntämismenetelmää yhdestä kielestä toiseen ennen kuin he lopulta ymmärtävät. On selvää, että pidempi sisäinen dekoodausprosessi tai merkitysten muotoilu voi vaikuttaa jonkin verran kommunikaation aikaiseen hiljaisuuteen tai keskusteluun.
Näyttää siltä, että hiljaisuuden ja puheen välillä, konfliktien aikaisessa kommunikaatiossa, ja tarpeessa säilyttää kasvot on yhteys. Hiljaisuutta voidaan käyttää emotionaalisen vastauksen välineenä kommunikoinnissa konfliktin aikana. Sitä voidaan soveltaa pikemminkin kuin heti tyhtyä väittelemään.
Tämä opinnäytetyö käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on sijoittaa näyttö sopivaan perspektiiviin tai taustalle hyödyntäen aiempia teoksia, ideoita ja tietoja.
Vaikka kansainväliset hoitotyön opiskelijat käyttävät englantia opinnoissaan Suomessa, englanti ei välttämättä ole heidän äidinkielensä. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa, että he joutuvat käymään läpi enemmän henkistä kääntämismenetelmää yhdestä kielestä toiseen ennen kuin he lopulta ymmärtävät. On selvää, että pidempi sisäinen dekoodausprosessi tai merkitysten muotoilu voi vaikuttaa jonkin verran kommunikaation aikaiseen hiljaisuuteen tai keskusteluun.
Näyttää siltä, että hiljaisuuden ja puheen välillä, konfliktien aikaisessa kommunikaatiossa, ja tarpeessa säilyttää kasvot on yhteys. Hiljaisuutta voidaan käyttää emotionaalisen vastauksen välineenä kommunikoinnissa konfliktin aikana. Sitä voidaan soveltaa pikemminkin kuin heti tyhtyä väittelemään.