Vanhemmuuteen kasvun tukeminen : kirjallisuuskatsaus
Salkolahti, Iina; Tähkäpää, Johanna (2018)
Salkolahti, Iina
Tähkäpää, Johanna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822122
Tiivistelmä
Siirtymä vanhemmuuteen on yksi suurimpia muutoksia ihmisen elämässä. Tämä ajanjakso on tärkeä tulevalle äidille ja isälle, mutta samalla keskeinen keino vaikuttaa lapsen hyvinvointiin sekä terveyteen tulevaisuudessa. Vanhempien kokema tuki edistää uuden roolin omaksumista, itseluottamusta sekä koko perheen hyvinvointia. Tämän vuoksi vanhemmuuteen siirtymisen tukeminen on tärkeää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota näyttöön perustuvaa tietoa eri tekijöistä, jotka vaikuttavat vanhemmuuteen kasvuun. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työhön valikoituneet tutkimukset (n=19) valittiin sähköisistä tietokannoista, kuten Cinahl Complete ja Elsevier: Science Direct.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, kuinka useilla tekijöillä on vaikutusta vanhemmuuteen kasvuun. Vanhemmaksi kasvua vahvistavia tekijöitä olivat realistiset odotukset vanhemmuuden suhteen, vanhempien tunteet itsevarmuudesta sekä avoin ja luottamuksellinen suhde hoitohenkilökuntaan. Hoidon jatkuvuuden tunne synnytyksen jälkeen, yhteiset odotukset vanhemmuutta koskien kumppanin kanssa, parisuhteen syveneminen lapsen syntymän jälkeen, ammattilaisten ja läheisten tuki sekä vertaistuki myös vahvistivat vanhemmuuteen kasvua. Vanhemmuuteen kasvua heikentäviksi tekijöiksi osoittautuivat epärealistiset odotukset vanhemmuudesta, isien ulkopuolisuuden kokemukset perhevalmennuksissa sekä synnytysvuodeosastolla ja resurssien puute sekä puutteellinen ohjaus synnytysvuodeosastolla. Vanhemmat eivät aina ole tietoisia siitä, että vanhemmuuteen kasvu on pitkä prosessi, johon kasvetaan päivä päivältä. Vanhemmat ovat ilmaisseet tarvitsevansa etukäteen realistista tietoa vanhemmuudesta sekä siihen liittyvistä haasteista.
Raskauden aikaiset valmennukset ovat yksi keino tuoda vanhemmille tietoa jo ennen lapsen syntymää. Tutkimusten mukaan nämä vaativat kehittämistä useammalla eri osa-alueella. Isän asemaa toisena ensisijaisena vanhempana tulisi huomioida tasa-arvoisesti ja isät tulisikin ottaa ohjaukseen mukaan aktiivisemmin. Myös synnytyksen jälkeistä hoitoa on kritisoitu ja kehitettäviä asioita ovat tutkimusten mukaan ensisynnyttäjien kohtaaminen sekä ammattilaisten saatavuus synnytysvuodeosastolla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota näyttöön perustuvaa tietoa eri tekijöistä, jotka vaikuttavat vanhemmuuteen kasvuun. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työhön valikoituneet tutkimukset (n=19) valittiin sähköisistä tietokannoista, kuten Cinahl Complete ja Elsevier: Science Direct.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, kuinka useilla tekijöillä on vaikutusta vanhemmuuteen kasvuun. Vanhemmaksi kasvua vahvistavia tekijöitä olivat realistiset odotukset vanhemmuuden suhteen, vanhempien tunteet itsevarmuudesta sekä avoin ja luottamuksellinen suhde hoitohenkilökuntaan. Hoidon jatkuvuuden tunne synnytyksen jälkeen, yhteiset odotukset vanhemmuutta koskien kumppanin kanssa, parisuhteen syveneminen lapsen syntymän jälkeen, ammattilaisten ja läheisten tuki sekä vertaistuki myös vahvistivat vanhemmuuteen kasvua. Vanhemmuuteen kasvua heikentäviksi tekijöiksi osoittautuivat epärealistiset odotukset vanhemmuudesta, isien ulkopuolisuuden kokemukset perhevalmennuksissa sekä synnytysvuodeosastolla ja resurssien puute sekä puutteellinen ohjaus synnytysvuodeosastolla. Vanhemmat eivät aina ole tietoisia siitä, että vanhemmuuteen kasvu on pitkä prosessi, johon kasvetaan päivä päivältä. Vanhemmat ovat ilmaisseet tarvitsevansa etukäteen realistista tietoa vanhemmuudesta sekä siihen liittyvistä haasteista.
Raskauden aikaiset valmennukset ovat yksi keino tuoda vanhemmille tietoa jo ennen lapsen syntymää. Tutkimusten mukaan nämä vaativat kehittämistä useammalla eri osa-alueella. Isän asemaa toisena ensisijaisena vanhempana tulisi huomioida tasa-arvoisesti ja isät tulisikin ottaa ohjaukseen mukaan aktiivisemmin. Myös synnytyksen jälkeistä hoitoa on kritisoitu ja kehitettäviä asioita ovat tutkimusten mukaan ensisynnyttäjien kohtaaminen sekä ammattilaisten saatavuus synnytysvuodeosastolla.