Ortopedisen potilaan onnistunut kotiutuminen - Sairaanhoitajan näkökulma
Katajisto, Paula; Järvenpää, Tiina; Mäkelä, Minna (2018)
Katajisto, Paula
Järvenpää, Tiina
Mäkelä, Minna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721968
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121721968
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista on onnistunut kotiuttaminen kirurgisen osaston sairaanhoitajien mielestä ja miten he kokevat onnistuvansa potilaiden kotiuttamisessa. Tavoitteena oli, että sairaanhoitajat pystyvät kehittämään kotiuttamistyötään vieläkin paremmin potilaiden tarpeita vastaaviksi. Opinnäytetyön aineisto kerättiin syyskuussa 2018 strukturoidulla kyselyllä, jossa oli mukana myös neljä avointa kysymystä.
Kyselylomakkeita toimitettiin kirurgiselle osastolle 25 kappaletta, joista 21 kappaletta palautui täytettynä. Vastausprosentiksi muodostui 84%. Kerätty aineisto koottiin havaintomatriisiksi ja sen jälkeen se analysoitiin Microsoft Office Excel –taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Avoimissa kysymyksissä samankaltaiset kysymykset yhdistettiin ja havainnollistettiin suorilla lainauksilla.
Kyselyn tulosten perusteella kirurgisen osaston sairaanhoitajat kokivat pääsääntöisesti onnistuvansa kotiuttamisessa hyvin. Lisäksi osaston toimintatavat koettiin kotiutumista kannustaviksi ja rohkaiseviksi. Henkilökunta arvosti toistensa asiantuntemusta. Suurin osa vastaajista koki, että kotiuttamisessa sovitut asiat oli kirjattu hyvin. Lisäksi kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä potilaan kotiuttamisessa käytettävään materiaaliin. Haasteelliseksi hoitajat kokivat ajan riittävyyden potilaan kanssa keskusteluun. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei kotiutumista oltu suunniteltu yhdessä omaisten kanssa. Vastaajat kokivat myös huolta potilaiden selviytymisestä kotiutumisen jälkeen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyödyksi kehitettäessä ortopedisen potilaan kotiuttamista. Jatkotutkimusehdotuksena on kotiuttamista koskevan kyselyn suuntaaminen potilaille. Sen avulla voitaisiin selvittää potilaiden kokemuksia kotiuttamisen onnistumisesta.
Kyselylomakkeita toimitettiin kirurgiselle osastolle 25 kappaletta, joista 21 kappaletta palautui täytettynä. Vastausprosentiksi muodostui 84%. Kerätty aineisto koottiin havaintomatriisiksi ja sen jälkeen se analysoitiin Microsoft Office Excel –taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Avoimissa kysymyksissä samankaltaiset kysymykset yhdistettiin ja havainnollistettiin suorilla lainauksilla.
Kyselyn tulosten perusteella kirurgisen osaston sairaanhoitajat kokivat pääsääntöisesti onnistuvansa kotiuttamisessa hyvin. Lisäksi osaston toimintatavat koettiin kotiutumista kannustaviksi ja rohkaiseviksi. Henkilökunta arvosti toistensa asiantuntemusta. Suurin osa vastaajista koki, että kotiuttamisessa sovitut asiat oli kirjattu hyvin. Lisäksi kaikki vastaajat olivat tyytyväisiä potilaan kotiuttamisessa käytettävään materiaaliin. Haasteelliseksi hoitajat kokivat ajan riittävyyden potilaan kanssa keskusteluun. Osa vastaajista oli sitä mieltä, ettei kotiutumista oltu suunniteltu yhdessä omaisten kanssa. Vastaajat kokivat myös huolta potilaiden selviytymisestä kotiutumisen jälkeen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää hyödyksi kehitettäessä ortopedisen potilaan kotiuttamista. Jatkotutkimusehdotuksena on kotiuttamista koskevan kyselyn suuntaaminen potilaille. Sen avulla voitaisiin selvittää potilaiden kokemuksia kotiuttamisen onnistumisesta.