Uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinta työyhteisössä hoitoalalla
Valtanen, Katja (2018)
Valtanen, Katja
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121722003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121722003
Tiivistelmä
Työväkivalta on väkivallan muodoista ainoa, joka on lisääntynyt Suomessa 1980-luvulta lähtien. Yleisintä työväkivalta on naisvaltaisilla aloilla, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työväkivalta voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä seu-rauksia, mutta psyykkiset seuraukset ovat useimmiten vakavampia ja pitkäkes-toisempia kuin fyysiset. Pahimmillaan työväkivalta voi aiheuttaa posttraumaatti-sen stressihäiriön, joka voi johtaa ennen aikaiseen eläköitymiseen tai uran vaih-toon. Psyykkisiä seurauksia pyritään ehkäisemään debriefing-menetelmää käyt-täen. Hektisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä koetaan kuitenkin ras-kaaksi ja hankalaksi järjestää. Ongelmia ovat muun muassa koko henkilökunnan saaminen paikalle yhtä aikaa sekä vaikeus puhua uhka- ja väkivaltatilanteista ulkopuolisille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyjen avulla selvittää, minkälaista jälkipuintia hoitoalan henkilökunta kaipaa uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkeen ja tuottaa ohje uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn. Tavoitteena on, että saatua tietoa ja tuotettua ohjetta hyödynnetään uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyn kehittämisessä ja järjestämisessä. Kyselyt lähetetiin vastaajille sähköisesti webropol-ohjelman kautta. Ensimmäinen kysely lähetettiin Oulun Yliopistollisen sairaalan erään vuodeosaston 46 hoitotyöntekijälle. Kyselyn vastausprosentti oli 61 %. Toinen kysely lähetettiin saman vuodeosaston esimiehille; yhdelle osas-tonhoitajalle ja kahdelle apulaisosastonhoitajalle. Tähän kyselyyn vastauksia saatiin kaksi kappaletta.
Aineisto analysoitiin webropol-ohjelman ja laadullisen aineiston analyysin avulla. Tuloksista selviää, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat osastolla yleisiä ja niiden jälkipuintia pidetään työyhteisössä tärkeänä. Uhka- ja väkivaltatilanteista on hel-pompi puhua tuttujen työkavereiden kesken ja vain vakavimmissa tilanteissa pai-kalle toivottiin myös ulkopuolista apua. Esimiesten tuki ja paikallaolo jälkipuinnis-sa koettiin erityisen tärkeäksi. Kehittämisehdotukset, joita tämä tutkimus antoi liittyvät henkilökunnan koulutukseen, defusing-toiminnan aloittamiseen sekä HAIPRO-ilmoituksen kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyjen avulla selvittää, minkälaista jälkipuintia hoitoalan henkilökunta kaipaa uhka- ja väkivaltatilanteiden jälkeen ja tuottaa ohje uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn. Tavoitteena on, että saatua tietoa ja tuotettua ohjetta hyödynnetään uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyn kehittämisessä ja järjestämisessä. Kyselyt lähetetiin vastaajille sähköisesti webropol-ohjelman kautta. Ensimmäinen kysely lähetettiin Oulun Yliopistollisen sairaalan erään vuodeosaston 46 hoitotyöntekijälle. Kyselyn vastausprosentti oli 61 %. Toinen kysely lähetettiin saman vuodeosaston esimiehille; yhdelle osas-tonhoitajalle ja kahdelle apulaisosastonhoitajalle. Tähän kyselyyn vastauksia saatiin kaksi kappaletta.
Aineisto analysoitiin webropol-ohjelman ja laadullisen aineiston analyysin avulla. Tuloksista selviää, että uhka- ja väkivaltatilanteet ovat osastolla yleisiä ja niiden jälkipuintia pidetään työyhteisössä tärkeänä. Uhka- ja väkivaltatilanteista on hel-pompi puhua tuttujen työkavereiden kesken ja vain vakavimmissa tilanteissa pai-kalle toivottiin myös ulkopuolista apua. Esimiesten tuki ja paikallaolo jälkipuinnis-sa koettiin erityisen tärkeäksi. Kehittämisehdotukset, joita tämä tutkimus antoi liittyvät henkilökunnan koulutukseen, defusing-toiminnan aloittamiseen sekä HAIPRO-ilmoituksen kehittämiseen.