Subjektiivisen huolen puheeksi ottaminen : tietoa puheeksi ottamisesta synnyttäneiden perheiden parissa työskenteleville
Nyyssönen, Maija (2018)
Nyyssönen, Maija
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822149
Tiivistelmä
Perheen sisäiset ongelmat nousevat harvoin esille asiakkaan toimesta. Taustalla voi olla häpeästä, välinpitämättömyydestä sekä tiedonpuutteesta johtuvia seikkoja, jotka osaltaan estävät avun hakemisen. Vastuu ongelmien esille tuomisesta, ja tätä kautta perheen hyvinvoinnista, jää siis usein perheen kanssa työskentelevän ammattihenkilön harteille. Puhutaan varhaisesta puuttumisesta, jonka ensimmäisenä menetelmänä on puheeksi ottaminen. Subjektiivisella huolella tarkoitetaan työntekijän omakohtaista kokemusta huolesta, jonka helpottaminen on ensisijaisena lähtökohtana puheeksi ottamisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia keinoja on subjektiivisen huolen puheeksi ottamiseen. Tarkoituksena oli myös selvittää mitä tulisi huomioida huolen puheeksi ottamisessa synnyttäneen perheen kanssa. Tavoitteena oli luoda aikaisemman tiedon pohjalta yhtenäinen sekä helposti ymmärrettävä kokonaisuus puheeksi ottamisen keinoista synnyttäneiden perheiden parissa työskenteleville. Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön aineistona (n=21) käytettiin monipuolisesti aiheeseen liittyviä tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita sekä painettuja oppaita ja kirjoja.
Tuloksista kävi ilmi, että onnistunut huolen puheeksi ottaminen edellyttää työntekijän paneutumista, ei pelkästään puheeksiottotilanteeseen, vaan myös keskusteluun valmistautumiseen sekä toiminnan läpikäymiseen. Valmistautumisessa tärkeiksi keinoiksi nousivat huolen arviointi, ennakointi ja sekä perheen että työntekijän sisäisten voimavarojen löytäminen. Puheeksiottotilanteessa puolestaan esille tulivat työntekijän vuorovaikutustaitoihin liittyvät tekijät, kuten empaattinen olemus, kuuntelemisen ja sanoittamisen taidot sekä ajan ja paikan valinta. Synnyttäneen perheen kohdalla tulokset puhuivat luottamuksen rakentamisen, tasa-arvoisen kohtelun, kunnioituksen, tilanteen lukemisen taitojen sekä synnytyksen jälkeisen ammatillisen tiedon puolesta. Tilan ja paikan valinnan tärkeys, puheeksi ottamisessa synnyttäneen perheen kanssa, korostui.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia keinoja on subjektiivisen huolen puheeksi ottamiseen. Tarkoituksena oli myös selvittää mitä tulisi huomioida huolen puheeksi ottamisessa synnyttäneen perheen kanssa. Tavoitteena oli luoda aikaisemman tiedon pohjalta yhtenäinen sekä helposti ymmärrettävä kokonaisuus puheeksi ottamisen keinoista synnyttäneiden perheiden parissa työskenteleville. Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetun opinnäytetyön aineistona (n=21) käytettiin monipuolisesti aiheeseen liittyviä tutkimuksia, tieteellisiä artikkeleita sekä painettuja oppaita ja kirjoja.
Tuloksista kävi ilmi, että onnistunut huolen puheeksi ottaminen edellyttää työntekijän paneutumista, ei pelkästään puheeksiottotilanteeseen, vaan myös keskusteluun valmistautumiseen sekä toiminnan läpikäymiseen. Valmistautumisessa tärkeiksi keinoiksi nousivat huolen arviointi, ennakointi ja sekä perheen että työntekijän sisäisten voimavarojen löytäminen. Puheeksiottotilanteessa puolestaan esille tulivat työntekijän vuorovaikutustaitoihin liittyvät tekijät, kuten empaattinen olemus, kuuntelemisen ja sanoittamisen taidot sekä ajan ja paikan valinta. Synnyttäneen perheen kohdalla tulokset puhuivat luottamuksen rakentamisen, tasa-arvoisen kohtelun, kunnioituksen, tilanteen lukemisen taitojen sekä synnytyksen jälkeisen ammatillisen tiedon puolesta. Tilan ja paikan valinnan tärkeys, puheeksi ottamisessa synnyttäneen perheen kanssa, korostui.