Nuorten hyvinvointimalli Kesälahden kuntaan
Niemeläinen, Anna-Liisa (2010)
Niemeläinen, Anna-Liisa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060211223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010060211223
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Valtakunnallisessa Opetusministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan toimenpideohjelmassa vuosille 2007 – 2011 on määritelty lasten ja nuorten hyvinvointiin olennaisesti liittyvät palveluiden kehittämisen haasteet ja niihin liittyvät linjaukset. Opinnäytetyöni tavoitteena oli ensin tutkia kuntatasolla nuorten hyvinvoinnin tilaa ja mahdollisia kehittämisalueita ja tehdä johtopäätökset paikallistasolla toteutuneesta – tai toteutumatta jääneestä – hyvinvointipolitiikasta ja tehdä kuntatasoinen nuorten hyvinvointimalli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointitoimijoiden käyttöön. Kehittämisprosessi pohjautuu Itä-Suomen lääninhallituksen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategiatyökaluun, joka on monialaisena yhteistyönä tehty kahdeksan eri ministeriön kanssa. Suunnitelma on tarkoitettu kuntien työvälineeksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisessä.
Kesälahdella perusteet paikallisen nuorten hyvinvointimallin laatimiselle olivat vahvasti olemassa. Hyvinvointimalli kokoaa nuorisotoimijat samalle tietotasolle. Yhteisesti sovittujen linjausten noudattamisella voidaan tukea kriittisten menestystekijöiden toteutumista arjen todellisuudessa. Kesälahti sijaitsee lähellä rajaa, joten monikulttuurisuus ja erilaisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä asioita. Entistä enemmän nuoria tulee kiinnittää omaan paikkakuntaan niin, että jatko-opiskelujen jälkeen työ ja elämä löytyisivät kotiseudulta.
Paikallinen nuorten hyvinvointimalli antaa raamit yhteistyöhön sidosryhmien ja kunnan kesken ja linjaa tavoitteet ja mallin sisällön tarpeiden mukaisesti. Malli päivitetään kerran vuodessa yhteisessä tapaamisessa yhteistyökumppaneiden kesken. Itä-Suomen lääninhallituksen ohjeistuksen mukaan strategiatyökalu tulee päivittää vuosittain myös kunnanvaltuustossa. Tämä on tärkeää, koska se varmistaa ajantasaisen vuorovaikutuksen päättäjien, kunnan ja kolmannen sektorin välillä. Päivitys antaa eväitä päättäjille tulevaisuuden nuorisopoliittisten linjausten suuntaajana
Valtakunnallisessa Opetusministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan toimenpideohjelmassa vuosille 2007 – 2011 on määritelty lasten ja nuorten hyvinvointiin olennaisesti liittyvät palveluiden kehittämisen haasteet ja niihin liittyvät linjaukset. Opinnäytetyöni tavoitteena oli ensin tutkia kuntatasolla nuorten hyvinvoinnin tilaa ja mahdollisia kehittämisalueita ja tehdä johtopäätökset paikallistasolla toteutuneesta – tai toteutumatta jääneestä – hyvinvointipolitiikasta ja tehdä kuntatasoinen nuorten hyvinvointimalli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointitoimijoiden käyttöön. Kehittämisprosessi pohjautuu Itä-Suomen lääninhallituksen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman strategiatyökaluun, joka on monialaisena yhteistyönä tehty kahdeksan eri ministeriön kanssa. Suunnitelma on tarkoitettu kuntien työvälineeksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisessä.
Kesälahdella perusteet paikallisen nuorten hyvinvointimallin laatimiselle olivat vahvasti olemassa. Hyvinvointimalli kokoaa nuorisotoimijat samalle tietotasolle. Yhteisesti sovittujen linjausten noudattamisella voidaan tukea kriittisten menestystekijöiden toteutumista arjen todellisuudessa. Kesälahti sijaitsee lähellä rajaa, joten monikulttuurisuus ja erilaisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä asioita. Entistä enemmän nuoria tulee kiinnittää omaan paikkakuntaan niin, että jatko-opiskelujen jälkeen työ ja elämä löytyisivät kotiseudulta.
Paikallinen nuorten hyvinvointimalli antaa raamit yhteistyöhön sidosryhmien ja kunnan kesken ja linjaa tavoitteet ja mallin sisällön tarpeiden mukaisesti. Malli päivitetään kerran vuodessa yhteisessä tapaamisessa yhteistyökumppaneiden kesken. Itä-Suomen lääninhallituksen ohjeistuksen mukaan strategiatyökalu tulee päivittää vuosittain myös kunnanvaltuustossa. Tämä on tärkeää, koska se varmistaa ajantasaisen vuorovaikutuksen päättäjien, kunnan ja kolmannen sektorin välillä. Päivitys antaa eväitä päättäjille tulevaisuuden nuorisopoliittisten linjausten suuntaajana