Ilmanvaihtojärjestelmän mittaus- ja säätömenetelmät
Piippo, Jarno (2018)
Piippo, Jarno
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822298
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa ja kehittää ilmanvaihtojärjestelmän säätö- ja mittaustyötä käytännön työelämässä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Assemblin Oy. Kartoitus ilmanvaihtojärjestelmän säätyötyön käytäntöjen ja säädettävyyteen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi toteutettiin mittaus- ja säätöalan ammattilaisille suunnatulla kyselyllä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten säätötyössä päästäisiin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.
Kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Vastausten mukaan esisäätöarvojen käyttö käytännön työelämässä on vähäistä, mutta kokemukset siitä ovat olleet positiivisia. Ajallisesti sitä ei ole koettu suhteellista säätöä nopeammaksi. Kyselyyn vastanneiden mielestä esisäätöarvojen käyttö voisi olla hyödyllistä yksinkertaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä.
Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien säätämisessä suhteellinen mittaus- ja säätötapa on yleisesti vakiintunut käytäntö, kun taas laskennallista eli esisäädettyä mittaus- ja säätötapaa ei juurikaan käytetä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää esisäätöarvojen hyödynnettävyyttä käytännön työelämässä. Tarve selvitystyölle pohjautui Assemblin Oy:n onnistuneeseen kokemukseen esisäätöarvoilla toteutetusta uudelleensäädöstä eräässä rakennuskohteessa. Myös alan ammattikirjallisuudessa suositellaan esisäätöarvojen käyttämistä. Selvitys tehtiin tarkastelemalla suhteellisella säädöllä toteutetun rakennuskohteen Pinus Kaarinan ilmanvaihtojärjestelmän mittausta ja säätöä, jonka lopullisia säätöarvoja vertailtiin kohteen suunnittelijan määrittelemiin laskennallisiin esisäätöarvoihin. Tarkastelussa havaittujen ristiriitaisuuksien vuoksi tehtiin työmaalla tarkastusmittaukset, joiden perusteella toteutuneissa säädöissä havaittiin puutteita.
Kartoituksen ja selvitystyön perusteella Assemblin Oy:lle tehtiin ehdotus mittaus- ja säätötöiden tarkastamisen kehittämiseksi. Ehdotuksena on, että rakennuskohteissa aloitettaisiin säätötöiden systemaattinen tarkastus.
Kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Vastausten mukaan esisäätöarvojen käyttö käytännön työelämässä on vähäistä, mutta kokemukset siitä ovat olleet positiivisia. Ajallisesti sitä ei ole koettu suhteellista säätöä nopeammaksi. Kyselyyn vastanneiden mielestä esisäätöarvojen käyttö voisi olla hyödyllistä yksinkertaisissa ilmanvaihtojärjestelmissä.
Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien säätämisessä suhteellinen mittaus- ja säätötapa on yleisesti vakiintunut käytäntö, kun taas laskennallista eli esisäädettyä mittaus- ja säätötapaa ei juurikaan käytetä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää esisäätöarvojen hyödynnettävyyttä käytännön työelämässä. Tarve selvitystyölle pohjautui Assemblin Oy:n onnistuneeseen kokemukseen esisäätöarvoilla toteutetusta uudelleensäädöstä eräässä rakennuskohteessa. Myös alan ammattikirjallisuudessa suositellaan esisäätöarvojen käyttämistä. Selvitys tehtiin tarkastelemalla suhteellisella säädöllä toteutetun rakennuskohteen Pinus Kaarinan ilmanvaihtojärjestelmän mittausta ja säätöä, jonka lopullisia säätöarvoja vertailtiin kohteen suunnittelijan määrittelemiin laskennallisiin esisäätöarvoihin. Tarkastelussa havaittujen ristiriitaisuuksien vuoksi tehtiin työmaalla tarkastusmittaukset, joiden perusteella toteutuneissa säädöissä havaittiin puutteita.
Kartoituksen ja selvitystyön perusteella Assemblin Oy:lle tehtiin ehdotus mittaus- ja säätötöiden tarkastamisen kehittämiseksi. Ehdotuksena on, että rakennuskohteissa aloitettaisiin säätötöiden systemaattinen tarkastus.