Vesivoimakoneen hiiliharjojen valinta ja niiden kestoon vaikuttavat tekijät
Orre, Jonne (2018)
Orre, Jonne
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822227
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121822227
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kahden vesivoimalaitoksen hiiliharjojen elinikä. Työn tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuden avulla, mitkä tekijät vaikuttavat hiiliharjojen elinikään sekä tutkia, mistä kahden tutkimuksiin valitun voimalaitoksen generaattoreiden hiiliharjojen elinikäerot johtuvat. Työ kohdistuu kahteen Kemijoki Oy:n vesivoimalaitokseen Kemijoen vesistöalueella, joiden käyttö- ja kunnossapitotoiminnasta vastaa Caverion. Työssä käsiteltävät vesivoimalaitokset ovat Ossauskosken ja Valajaskosken voimalaitokset.
Valajaskosken voimalaitoksessa hiiliharjat kuluvat reilusti nopeammin kuin Ossauskosken voimalaitoksessa. Kulumisen vuoksi hiiliharjoja on vaihdettava Valajaskoskella useammin, ja tästä seuraa ylimääräisiä taloudellisia kuluja.
Työssä käytettäviä tutkimusmenetelmiä olivat anturimittaukset voimalaitoksilla sekä alan kirjallisuuden opiskelu. Antureilla mitattiin ilmankosteutta ja lämpötilaa voimalaitosten hiiliharjojen läheisyydestä. Muita työssä tutkittuja hiiliharjojen elinikään vaikuttavia tekijöitä olivat hiiliharjojen pitimien jousipaine, liukurenkaan kehänopeus, liukurenkaan lämpötila sekä hiiliharjojen ja liukurenkaiden välinen virtatiheys. Mittaustuloksia verrattiin toisiinsa ja kirjallisuuden antamiin raja-arvoihin.
Opinnäytetyön tulosten ja laskelmien mukaan Valajaskoskella hiiliharjojen ja liukurenkaiden välinen virtatiheys on liian pieni, ja sitä tulisi nostaa. Virtatiheyden suuruuteen voidaan vaikuttaa magnetointivirran lisäksi hiiliharjojen koolla ja määrällä. Pienempi hiiliharjojen kosketuspinnan kokonaispinta-ala nostaa virtatiheyttä.
Valajaskosken voimalaitoksessa hiiliharjat kuluvat reilusti nopeammin kuin Ossauskosken voimalaitoksessa. Kulumisen vuoksi hiiliharjoja on vaihdettava Valajaskoskella useammin, ja tästä seuraa ylimääräisiä taloudellisia kuluja.
Työssä käytettäviä tutkimusmenetelmiä olivat anturimittaukset voimalaitoksilla sekä alan kirjallisuuden opiskelu. Antureilla mitattiin ilmankosteutta ja lämpötilaa voimalaitosten hiiliharjojen läheisyydestä. Muita työssä tutkittuja hiiliharjojen elinikään vaikuttavia tekijöitä olivat hiiliharjojen pitimien jousipaine, liukurenkaan kehänopeus, liukurenkaan lämpötila sekä hiiliharjojen ja liukurenkaiden välinen virtatiheys. Mittaustuloksia verrattiin toisiinsa ja kirjallisuuden antamiin raja-arvoihin.
Opinnäytetyön tulosten ja laskelmien mukaan Valajaskoskella hiiliharjojen ja liukurenkaiden välinen virtatiheys on liian pieni, ja sitä tulisi nostaa. Virtatiheyden suuruuteen voidaan vaikuttaa magnetointivirran lisäksi hiiliharjojen koolla ja määrällä. Pienempi hiiliharjojen kosketuspinnan kokonaispinta-ala nostaa virtatiheyttä.