Työhönvalmennuksen kehittämisen tarpeet
Lahti, Tiia (2018)
Lahti, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022559
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työhönvalmennuksen kehittämisen tarpeita. Järvenpään kaupungin Nuorisokeskus halusi selvittää, miten nuoria saataisiin ohjattua tehokkaammin työelämään ja miten yhteistyötä yrittäjien kanssa saataisiin tehostettua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää olisiko työhönvalmennukseen syytä panostaa enemmän ja pitäisikö tehtävään nimetä tietty henkilö.
Teoreettinen viitekehykseen kuului työhönvalmennus, nuorten syrjäytyminen, moniammatillinen yhteistyö, toimijuus ja innostaminen. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jota varten toteutettiin viisi teemahaastattelua. Haastateltavina oli Järvenpään Nuorisokekuksen työntekijä, kaupungin edustaja, yrittäjä ja kaksi Nuorisokeskuksen asiakasta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa näkyi vahvasti, että tarve työhönvalmennuksen kehittämiselle on olemassa. Tulosten mukaan tehtävään tulisi nimetä tietty henkilö, ottamaan vastuu yritysten kanssa tehtävästä työstä. Hajontaa tuli sen suhteen tulisiko työhönvalmennusta toteuttaa osana Nuorisokeskuksen toimintaa vai omana palvelunaan ikärajattomasti. Työhönvalmennusta tulisi viedä vahvemmin osaksi työpajatoimintaa ja yritysyhteistyöhön pitäisi panostaa enemmän. Ennen uuden palvelun muodostamista, tulisi tutkia miten työhönvalmennusta voitaisiin siirtää osaksi nykyisiä palveluita tai olisiko mahdollista resurssi työhönvalmennukseen saada järjestelemällä nykyisiä palveluita uudelleen.
Teoreettinen viitekehykseen kuului työhönvalmennus, nuorten syrjäytyminen, moniammatillinen yhteistyö, toimijuus ja innostaminen. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jota varten toteutettiin viisi teemahaastattelua. Haastateltavina oli Järvenpään Nuorisokekuksen työntekijä, kaupungin edustaja, yrittäjä ja kaksi Nuorisokeskuksen asiakasta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa näkyi vahvasti, että tarve työhönvalmennuksen kehittämiselle on olemassa. Tulosten mukaan tehtävään tulisi nimetä tietty henkilö, ottamaan vastuu yritysten kanssa tehtävästä työstä. Hajontaa tuli sen suhteen tulisiko työhönvalmennusta toteuttaa osana Nuorisokeskuksen toimintaa vai omana palvelunaan ikärajattomasti. Työhönvalmennusta tulisi viedä vahvemmin osaksi työpajatoimintaa ja yritysyhteistyöhön pitäisi panostaa enemmän. Ennen uuden palvelun muodostamista, tulisi tutkia miten työhönvalmennusta voitaisiin siirtää osaksi nykyisiä palveluita tai olisiko mahdollista resurssi työhönvalmennukseen saada järjestelemällä nykyisiä palveluita uudelleen.