Työnohjaajien kokemuksia Icehearts-kasvatustyön tukemisessa
Oikarinen, Juho; Vihervuori, Jani (2018)
Oikarinen, Juho
Vihervuori, Jani
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122022620
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä Icehearts-organisaation kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Iceheartsin ostopalveluna hankittujen työnohjaajien kokemuksia työnohjaamisen merkityksestä sekä Icehearts-kasvattajien työnohjaamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa miten Icehearts-kasvattajien työnohjausta voisi tulevaisuudessa kehittää. Icehearts on liikuntaa painottava, ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön malli, jossa järjestön palkkaama työntekijä, Icehearts-kasvattaja, sitoutuu tukemaan ja ohjaamaan arjessa sekä valmentamaan joukkuetta 12 vuoden ajan. Työskentelymallin keskeisiä osa-alueita ovat koulutyö, sosiaalinen liikuntakasvatus ja urheilu. Kasvattajilla on oikeus säännölliseen ryhmätyönohjaukseen noin kerran kuussa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan Icehearts-toimintamallia, työhyvinvointia sekä työnohjausta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden sekä haastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän työnohjaajaa. Tuloksista selvisi, että työnohjaajat kokevat työnohjauksen lisäävän työhyvinvointia ja ammatillista kasvua, ja sitä tulisi järjestää erityisesti ihmissuhdeammateissa toimiville työntekijöille. Icehearts-filosofian mukaisessa pitkäkestoisessa työskentelymallissa työnohjauksen säännöllisyys ja jatkuvuus koettiin tärkeänä. Työnohjauksen määrää ja ryhmätyönohjauksen mallia pidettiin sopivana, mutta ryhmien rakenteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa olisi hyvä pohtia myös yksilötyönohjauksen mahdollisuuksien lisäämistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työnohjausryhmien suunnittelussa ja työnohjauksen kehittämisessä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan Icehearts-toimintamallia, työhyvinvointia sekä työnohjausta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden sekä haastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui seitsemän työnohjaajaa. Tuloksista selvisi, että työnohjaajat kokevat työnohjauksen lisäävän työhyvinvointia ja ammatillista kasvua, ja sitä tulisi järjestää erityisesti ihmissuhdeammateissa toimiville työntekijöille. Icehearts-filosofian mukaisessa pitkäkestoisessa työskentelymallissa työnohjauksen säännöllisyys ja jatkuvuus koettiin tärkeänä. Työnohjauksen määrää ja ryhmätyönohjauksen mallia pidettiin sopivana, mutta ryhmien rakenteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Tulevaisuudessa olisi hyvä pohtia myös yksilötyönohjauksen mahdollisuuksien lisäämistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työnohjausryhmien suunnittelussa ja työnohjauksen kehittämisessä.