Etäohjauskeskushenkilöstön psyykkinen kuormitus ja työvuorojärjestelmät
Lehto, Pihla (2018)
Lehto, Pihla
Yrkeshögskolan Novia
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122122749
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö keskittyy selvittämään autonomisia laivoja valvovan etäohjauskeskuksen henkilöstön psyykkisiä kuormitustekijöitä ja turvallisuuden, tehokkuuden ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta heille soveltuvia työaika- ja työvuorojärjestelyitä. Opinnäytetyön on tilannut Rolls-Royce Oy:n Ship Intelligence -kehitysyksikkö.
Etäohjauskeskusten ollessa vielä suunnittelutasolla työssä otettiin referenssialoiksi perinteinen merenkulku, alusliikennepalvelu sekä lennonjohto. Asiantuntijahaastatteluiden ja kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin referenssialojen rutiinityön työnkuva, psyykkisiä kuormitustekijöitä sekä entisiä ja nykyisiä työvuorojärjestelmiä. Esille tulleiden psyykkisten kuormitustekijöiden soveltuvuutta ja samalla koko referenssialan sopivuutta etäohjauskeskukseen pohdittiin ja lisäksi tarkasteltiin referenssialojen työvuorojärjestelmiä työntekijän kuormittumisen näkökulmasta.
Psyykkisten kuormitustekijöiden kannalta etäohjauskeskushenkilöstön työvuoro voi olla pidempi kuin nykyisin laivoilla vahtipäällikön 4-6 tunnin pituinen vahti. Etäohjauskeskushenkilöstön työ sisältää usean laivan monitorointia sekä etäohjailua, mikä vaatii hyvää vireystasoa ja keskittymistä. Etäohjailun tarve voi ilmetä myös yllättäen ja olla pitkäkestoinen. Etäohjauskeskushenkilöstön toimenpiteet vaikuttavat välittömästi todellisiin tilanteisiin merellä, joiden vastapuolena voi olla muita ihmisiä. Näistä syistä johtuen alusliikenneohjaajan yli 12 tunnin työvuoro ei sovellu etäohjauskeskukseen.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan työn intensiivisyys ja vähäisen virhemarginaalin kestävä turvallisuuskriittinen toiminta ovat oleellisia tekijöitä etäohjauskeskushenkilöstön toiminnassa, kuten myös lennonjohtajien työssä. Referenssialojen puitteissa voidaan sanoa, että etäohjauskeskuksen turvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi taataan parhaiten lennonjohtajien kaltaisessa työvuorojärjestelmässä, jossa työaika on päivällä 7-8 tuntia ja yöllä 10–11 tuntia sisältäen pitkän tauon.
Etäohjauskeskusten ollessa vielä suunnittelutasolla työssä otettiin referenssialoiksi perinteinen merenkulku, alusliikennepalvelu sekä lennonjohto. Asiantuntijahaastatteluiden ja kirjallisuuskatsauksen avulla selvitettiin referenssialojen rutiinityön työnkuva, psyykkisiä kuormitustekijöitä sekä entisiä ja nykyisiä työvuorojärjestelmiä. Esille tulleiden psyykkisten kuormitustekijöiden soveltuvuutta ja samalla koko referenssialan sopivuutta etäohjauskeskukseen pohdittiin ja lisäksi tarkasteltiin referenssialojen työvuorojärjestelmiä työntekijän kuormittumisen näkökulmasta.
Psyykkisten kuormitustekijöiden kannalta etäohjauskeskushenkilöstön työvuoro voi olla pidempi kuin nykyisin laivoilla vahtipäällikön 4-6 tunnin pituinen vahti. Etäohjauskeskushenkilöstön työ sisältää usean laivan monitorointia sekä etäohjailua, mikä vaatii hyvää vireystasoa ja keskittymistä. Etäohjailun tarve voi ilmetä myös yllättäen ja olla pitkäkestoinen. Etäohjauskeskushenkilöstön toimenpiteet vaikuttavat välittömästi todellisiin tilanteisiin merellä, joiden vastapuolena voi olla muita ihmisiä. Näistä syistä johtuen alusliikenneohjaajan yli 12 tunnin työvuoro ei sovellu etäohjauskeskukseen.
Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan työn intensiivisyys ja vähäisen virhemarginaalin kestävä turvallisuuskriittinen toiminta ovat oleellisia tekijöitä etäohjauskeskushenkilöstön toiminnassa, kuten myös lennonjohtajien työssä. Referenssialojen puitteissa voidaan sanoa, että etäohjauskeskuksen turvallisuus ja henkilöstön hyvinvointi taataan parhaiten lennonjohtajien kaltaisessa työvuorojärjestelmässä, jossa työaika on päivällä 7-8 tuntia ja yöllä 10–11 tuntia sisältäen pitkän tauon.