Ulos virastoista ihmisten pariin : jalkautumisen käsite aikuissosiaalityössä
Mannio, Maija; Paalu, Sanna (2018)
Mannio, Maija
Paalu, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122322839
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018122322839
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tarkastella jalkautumisen käsitettä aikuissosiaalityössä. Työn tietoperustassa lähdettiin liikkeelle aikuissosiaalityön, yhteisösosiaalityön sekä osallisuuden käsitteitä avaamalla. Itse työn tulokset pyrkivät puolestaan vastaamaan siihen, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan jalkautumisesta aikuissosiaalityössä. Työn tuloksissa pohditaan jalkautujan roolia kentällä sekä sitä, miksi jalkautumista ylipäätään tarvitaan. Työ on tutkimustyö, joka on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn tarkoituksena on luoda käsitteellistä pohjaa itse työkäytännöille sekä selkeyttää jalkautumisen määritelmää.
Lähdimme tutkimuksessamme siitä ajatuksesta, että aikuissosiaalityössä käytettävien työmuotojen yhteinen sanoittaminen on tärkeää itse sosiaalityön ymmärryksen lisäämiseksi sekä tehtäväkuvien kirkastamiseksi. Toimme esiin erilaisia tapoja jalkautua sekä tutkimustietoa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmista jalkautumisen tarpeen ja toteutuksen suhteen.
Jalkautuminen nähdään tyypillisesti työmenetelmänä, joka on ja tulee jatkossa olemaan vielä vahvemmin osa aikuissosiaalityön arkea. Tulevaisuuden visio on saada työntekijät sinne, missä asiakkaatkin ovat. Jalkautumisen muodot ovat kuitenkin moninaisia ja jalkautumisen käsitteelle monia määritelmiä. Jalkautuvaa työtä voidaan tehdä yksittäisten asiakkaiden, yhteistyötahojen tai yhteisöjen kanssa. Myös jalkautujan rooli vaihtelee työtehtävästä, toimintaympäristöstä ja tilanteesta riippuen. Jalkautujan roolit kadulla tapahtuvassa työskentelyssä jaoimme neljään eri ryhmään, jotka olivat: läsnäolija, auttaja, kontrolloija sekä yhteisöllisyyden edistäjä. Tutkimuksessamme toimme esiin myös jalkautumisen ja yhteisösosiaalityön yhteneväisyyksiä.
Jalkautuvan työn tarve nousee esiin asiakkaiden ja työntekijöiden toiveista, ja sen avulla voidaan tavoittaa palvelupudokkaita, ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista sekä kartoittaa asiakkaiden elämää kokonaisvaltaisemmin kuin pelkällä toimistokeskeisellä työllä.
Lähdimme tutkimuksessamme siitä ajatuksesta, että aikuissosiaalityössä käytettävien työmuotojen yhteinen sanoittaminen on tärkeää itse sosiaalityön ymmärryksen lisäämiseksi sekä tehtäväkuvien kirkastamiseksi. Toimme esiin erilaisia tapoja jalkautua sekä tutkimustietoa asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmista jalkautumisen tarpeen ja toteutuksen suhteen.
Jalkautuminen nähdään tyypillisesti työmenetelmänä, joka on ja tulee jatkossa olemaan vielä vahvemmin osa aikuissosiaalityön arkea. Tulevaisuuden visio on saada työntekijät sinne, missä asiakkaatkin ovat. Jalkautumisen muodot ovat kuitenkin moninaisia ja jalkautumisen käsitteelle monia määritelmiä. Jalkautuvaa työtä voidaan tehdä yksittäisten asiakkaiden, yhteistyötahojen tai yhteisöjen kanssa. Myös jalkautujan rooli vaihtelee työtehtävästä, toimintaympäristöstä ja tilanteesta riippuen. Jalkautujan roolit kadulla tapahtuvassa työskentelyssä jaoimme neljään eri ryhmään, jotka olivat: läsnäolija, auttaja, kontrolloija sekä yhteisöllisyyden edistäjä. Tutkimuksessamme toimme esiin myös jalkautumisen ja yhteisösosiaalityön yhteneväisyyksiä.
Jalkautuvan työn tarve nousee esiin asiakkaiden ja työntekijöiden toiveista, ja sen avulla voidaan tavoittaa palvelupudokkaita, ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista sekä kartoittaa asiakkaiden elämää kokonaisvaltaisemmin kuin pelkällä toimistokeskeisellä työllä.